Henkilöstö

Vuonna 2011 laitoksella tehtiin 140 henkilötyövuotta mikä oli 18,3 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna.  Muutos kohdistui pääosin perusrahoitukseen: vuonna 2010 tähän perusrahoituksella tehtyjä henkilötyövuosia oli 92,2 ja vuonna 2011 määrä putosi 77,0 henkilötyövuoteen. Tämä johtuu siitä, että laitoksen perusrahoitus putosi selvästi vuonna 2010 ja sen jälkeen perusrahoituksella on palkattu henkilöstöä pääasiassa sijaisuuksien hoitamiseen tai henkilöstösuunnitelman mukaisesti uusien professuurien tutkimusalueiden vahvistamiseen. Täydentävällä rahoituksella tehtyjen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 63,0. Kun tarkastellaan henkilötyövuosia opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisella asteikolla, nähdään muutoksen edellisestä vuodesta 2010 kohdistuneen lähinnä alimmalle 1.portaalle (tutkimusavustajat ja tohtorikoulutettavat).

Syksyllä 2011 laitoksella käynnistettiin tärkeitä rekrytointiprosesseja, mm. laitoksen ensimmäinen vakinaistamispolkujärjestelmän (tenure track) mukainen professorin haku.  Rekrytoinnit näkyvät vuoden 2012 perusrahoituksen henkilötyövuositilastossa.

Vuonna 2011 laitoksen henkilöstön keski-ikä oli 35,8. Viimeisen viiden vuoden aikana keski-ikä on vaihdellut 33,3 - 36,4 vuoden välillä.

Laitoksen kansainvälistyminen näkyy myös henkilöstötilastoissa. Vuonna 2011 ulkomaalaiset työntekijät tekivät 21,4 % laitoksen henkilötyövuosista. Vuoden aikana 2011 laitoksella työskennelleistä työntekijöistä 23,0 % oli ulkomaalaisia.

Rahoitus

Laitoksen kokonaisrahoitus oli 10,4 miljoonaa. Kokonaisrahoitus laski liki 0,5 miljoonaa euroa vuodesta 2010.  Edellisten vuosien tapaan rahoitus käytettiin pääasiassa palkkoihin ja tiloihin.

Perusrahoituksen tilannetta paransi merkittävästi aiempien vuosien tapaan lisärahoitus, joka on määräaikaista rahoitusta (huippuyksikkörahoitus, opetuksen laatuyksikkörahoitus ja tutkimuksen arvioinnin perusteella saatava rahoitus). Tämä lisärahoitus päättyy vuonna 2012.

Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on ollut viimeisen viiden vuoden ajan noin 4 miljoonaa euroa vuodessa.  Vuonna 2011 voimakkaimmin kasvoi Suomen Akatemian rahoitus. Kasvua voi osin selittää yliopiston ongelmat Suomen Akatemian laskutuksessa vuoden 2010 lopulla, jolloin laskutus toteutui vuonna 2011 vuoden 2010 sijasta. 

Täydentävä rahoitus on laitokselle tärkeää ja myös osoitus menestymistä kovassa kilpailussa. Tämän rahoituksen suuri osuus kokonaisrahoituksesta lisää kuitenkin epävarmuutta erityisesti toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa.

Vuoden 2010 yliopistouudistuksesta seuranneet muutokset, uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja raportointikäytäntöjen jatkuvat muutokset vaikeuttavat laitostasolla erityisesti kokonaistalouden pidemmän aikavälin suunnittelua, tilastointia ja täydentävän rahoituksen projektien seurantaa.

Opetus

Tuntiopetusta lukuunottamatta tarjotun opetuksen määrä vuonna 2011 pysyi viime vuosien tasolla, vaikka opettajamäärä väheni. Opintoja myös suoritettiin ennätyksellisen tehokkaasti suhteutettuna opettajien määrään, sillä opintopistekertymä on erittäin korkea. Vuoden 2011 tulos 665 opintopistettä henkilötyövuotta kohden on ennätyksellinen.

Edellisen vuoden tapaan LuK-tutkintojen määrä on FM-tutkintoja huomattavasti mittavampi. FM-tutkintojen määrä on noussut ilahduttavasti. Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä selkeä jako LuK- ja FM-tutkintojen välillä korostaa LuK-tutkinnon arvoa itsenäisenä tutkintona.

Tutkimus

Laitoksen tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat strategiakaudella 2010-12 data-analyysi, tietoverkot ja palvelut ja ohjelmistotutkimus. Vuonna 2011 laitoksen kaikkien painopistealueiden tutkimustuloksista kirjoitettiin edelleen aktiivisesti. Jaakko Kurhila, Samuel Kaski (HIIT), Samu Varjonen ja Arto Vihavainen saivat vuoden aikana palkinnon parhaasta konferenssipaperista, ja Wilhelmiina Hämäläiselle myönnettiin Tietotekniikan Tutkimussäätiön väitöskirjapalkinto. Vuonna 2011 laitoksen tutkijat julkaisivat 143 referoitua julkaisua ja yhteensä kaiken kaikkiaan 186 julkaisua.

Vuonna 2010 otettiin yliopistossa käyttöön uusi tutkimustietokantajärjestelmä Tuhat. Tutkijat tallettavat  Tuhat-järjestelmään julkaisunsa lisäksi myös aktiviteettinsa (palkinnot,  vierailut, toimitustyöt, konferenssien osallistumiset ja järjestelyt,  jäsenyydet eri toimikunnissa, opinnäytteiden ohjaukset ml. väitöskirjat  sekä esiintymiset eri foorumeilla). Vuoden 2011 alussa Tuhat-järjestelmään siirrettiin myös julkaisutietoja vanhasta JULKI-julkaisujärjestelmästä. Tuhat-järjestelmän tietoja käytettiin myös yliopiston  tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arvioinnin (2010-2012) tietojen  keräykseen, mikä innosti tutkijoita pitämään hyvin tietojaan Tuhatissa ajan tasalla. Kyseisen arvioinnin lopulliset tulokset julkaistaan toukokuun 2012 alussa, mutta alustavien tietojen mukaan laitoksen tulokset arvioinnissa ovat kokonaisuutena hyvät.

Suomen Akatemia valitsi kesäkuussa 2011 uusia huippuyksiköitä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2012-2017. Näiden uusien huippuyksiköiden joukossa ovat mm. Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö COIN, Syöpägenetiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Inversio-ongelmien huippuyksikkö, joissa kaikissa kolmessa laitoksen tutkijat ovat mukana. COIN-yksikköön laitokselta kuuluu Petri Mylllymäki ryhmineen, Syöpägenetiikan yksikköön Veli Mäkinen ryhmineen ja Inversio-ongelmien yksikköön Aapo Hyvärinen. Jo aiemmin tähän kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008-2013 on valittu laitoksella toimiva Algoritminen data-analyysi-yksikkö (Algodan), jota johtaa Esko Ukkonen.