Kalvot

• Luentojen kalvomateriaali yhdessä pdf-tiedostossa: kandikalvot.pdf        
• Valtteri Vainikan tiedon haun  kalvot  
• Video How to prepare a presentation by Neil Dodgson (University of Cambridge)
• Ohjeistus keskustelutaidoista:
  • ​Aktiivinen osallistuminen siakeskusteluun on osa asiantuntijan ammattitaitoa. Kuhunkin keskustelutilanteeseen on mahdollista valmistautua ennakkoon pohtimalla mikä on keskustelun tavoite,  mikä on keskustelijoiden yhteinen taustatieto ja millaisia ratkaistavia asioita ryhmä yhdessä todennäköisesti kokee tärkeiksi. Valmistautumisessa keskusteluun on kaksi olennaista osaa: implisiittisestikin olemassaolevaan taustamateriaaliin tutustuminen ja oman (alustavan) mielipiteen muodotaminen. Oman mielipiteen tai tahtotilan pohjalta voi tuottaa perusteluja ehdotuksia tai haasteita keskusteluun.
  • Oppimiskeskusteluun valmistauduttaessa siis luetaan annettu taustamateriaali, pohditaan keskustelua ohjaavia kysymyksiä jo ennakkoon ja merkitään muistiin keskeisistä käsitteistä nopeasti selitettävissä olevia määritelmiä ja esimerkkejä. Näin valmistautuen voi keskustelussa pyytää rakentavan, informatiivisen puheenvuoron useita kertoja. On kaikkien keskustelijoiden vastuulla huolehtia siitä, että keskustelu ei kuihdu asian kapeasti ja pinnallisesti läpikäveleväksi monologiksi. 
  • (Oppimis)keskusteluun aktiivisesti osallistuminen vaikuttaa keskustelun suuntaan ja pitää sen hyödyllisenä osallistujilleen, sillä kunkin oma aikaisempi ymmärrys ja kokemus asiaan liittyvistä aspekteista nousee kytkentäkohdaksi uusien asioiden vastaanottamiselle. Opettajan monologi voi vain arvailla tällaisia kytkentäkohtia ja siten sisältö jäädä keskustelijoille vieraaksi. Puhuminen on aktiivista asian prosessointia, joka jättää itsellekin asian hallinnan tunteen. Keskustelijoiden luonnostaan erilaiset näkökulmat antavat syvyyttä ja kattavuutta oppimiselle, kun itselle oudompaankin kysymyksenasetteluun joutuu pohtimaan syventäviä vastauksia.  
  • Keskustelutaitoon kuuluu (myös ryhmän vetäjän osalta) kyky kuunnella toisia ja ottaa vastaan ehdotuksia. Vaikka kaikille ei voi olla mieliksi, keskustelukumppania arvostavien eleiden hallinta on osa keskustelutaitoa. Arvostusta osoittavat esimerkiksi kuullun palauttaminen (lyhyt toisto toisen esittämästä tahtotilasta) ja lyhyt kommentti tahtotilan suuntaisen toiminnan olemassaolosta tai ristiriidoista sitä vastaan. Keskustelun johtajan on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että keskustelu pysyy asetetuissa tavoitteissaan eikä aika kulu liiaksi muuhun.

Luennot ja niihin liittyvät harjoitteet

Luento I:   Kurssin tarkoitus ja toiminta

• Nimenhuuto kurssipaikkojen vastaanottamiseksi
• Kalvot, osa 1 (kts sivun yläreuna)
• Tehtäväksi itsearvionti: Millainen olen kirjoittajana? ja arviointiavain  (Testi mukaelma Kirsti Longan 1996 julkaisemasta alkuperäistyöstä, erinäisten välikäsien kautta.) Miten haluaisit muuttaa asenteitasi kirjotitamisesta? Sopii keskusteltavaksi yksilötapaamisissa ohjaajan kanssa. Suosittelen tekemään tämän uudelleen kurssin päätyttyä. Muutoksia? Miksi? (Olisin kiinnostunut keräämään vuositason nimettömiä tilastoja tästä, mutta käsillä ei ole sopivaa sovellusta tuohon. Kyselystä on helppo kerätä vastaukset numeroarvoina, mutta kunkin aspektin arvoinneissa samoja vastauksia käytetään eri kertoimilla. Tulos pitäisi saada välittömästä itsearvioijan näkyville ja tilastonikkarille pitäisi kertyä profiileja eli arviointiaspektien lukuarvoista muodostuvia monikoita.)
• Tehtäväksi kirjaston portaaliin tutustuminen (tai VPN-yhteyden muodostaminen): molemmilla tavoilla pääsee kirjautumaan laitoksen tai yliopiston järjestelmiin niin, että yliopiston kirjaston lisenssit sähköiseen materiaaliin ovat käytettävissä. Tällä tavoin kotoa tai työpaikalta pääsee maksutta käsiksi tutkielmatyöskentelyssä tarvittavaan tieteelliseen kirjallisuuteen.
• Luennolta vihjeenä: Opiskelu-sivun 4. sarakkeen alin kohta "Tutkielmatyöskentelyn portaali" tarjoaa pääsyn kaikkeen kurssilla tarjottavaan kirjalliseen materiaaliin: kirjaston poraaliin, ACM-luokitusoppaaseen, linkin vanhempaan kirjalliseen kurssimateriaaliin sekä sitä täydentävä, matriisiin järjestetty laveampi tarinasto tutkielman tekoon eri näkökulmista.

Luento II:  Tieteellisen artikkelin tiedostava lukeminen (sopimus tiedeyhteisön kesken),  bibliografiset tiedot, lähdeluettelotyylit

• Kierrossa nimilista, jolla haetaan suurin piirtein tasajakoa tiedonhaku-osoin ryhmiin. Samalla kysellään mm. latex-opastuksen tarpeista.
• Kalvot, osa 2

Luento III: Erilaiset lähdelajit

• Tähän on kehitteillä erilainen tapa toimia. Ehkäpä laajempi sähköinen harjoitus luennon osana.
• Kokeile heti saliin tultuasi tätä Bibliografisten tietojen tunnistamisen harjoitusta (omata koneetasi, tarvittaessa voit tutkia saliin tuotua kirjallista materiaalia).  Kysymyksiä on vain 5.  Tee tämä ilman eri kehoitusta jo  ennen yhteistä aloitusta.  Samaan aikaan salissa järjestellään erilaista kirjallisuutta tutkittavaksi. Tunnistaminen ja sen merkitys ovat tämän kerran aiheita.
• Kalvot, osa 3

Luento IV: Tieteellisen tekstin rakenteen ja tutkimusprosessin suhde, tutkielman kirjoittamisen prosessi, esitystapa-asioita

• Kalvot, osa 3
• Muistilista lukujen sisällöistä

Kirjaston tiedonhaku-osio opiskelijaryhmälle 1, 3 tuntia: tietokoneluokka 

• Valtteri Vainikka Tiedekirjastosta tulee pitämään esittelyn ja koneilla tapahtuvan harjoittelun tutkimustiedon hausta
• Valtterin kalvot  kattavat osan, mutta osa on konkreettista harjoittelua

Kirjaston tiedonhaku-osio opiskelijaryhmälle 2, 3 tuntia: tietokoneluokka 

• Valtteri Vainikka Tiedekirjastosta tulee pitämään esittelyn ja koneilla tapahtuvan harjoittelun tutkimustiedon hausta (sama sisältö kuin ryhmälle 1)

Luento V: torstai 4.2. klo 10-12 

• Prosessikirjoitusharjoitus kuutioimalla liikkeelle
• Työnhallinnan keinoista
• Palautteen antaminen
• Kalvot, osa 4 

Luento VI: Tutkijan etiikka; Suullisten esitysten rakentaminen

• Kalvot, osa 5 (kts sivun alareuna)
• Tutkijan etiikka
• Suulliset esitykset
• Mahdolliset muut teemat 
• Kalvot, osa 5