Suullinen kuulustelu on normaali tentti siinä mielessä, että tentissä esitetään kysymyksiä ja arvosana annetaan vastausten perusteella. Tenttiin tulee valmistautua normaalilla tavalla ja tentissä pääpaino on soveltavilla kysymyksillä, missä tiedon ja taidon soveltaminen annettuun tehtävään on tärkeintä (vrt. laskuharjoitukset).

Tentin kulku

• aluksi tenttijälle annetaa aikaa n. 15 min pohtia kirjallisessa muodossa annettuja muutama sellainen alkutehtävä jotka tenttijän täytyy ainakin osata, jotta voisi edes ajatella että tenttijä läpäisisi tentin
• tämän jälkeen tenttijä selvittää suullisesti taulua käyttäen alkukysymyksien vastauksia kuulustelijalle
• seuraavaksi käydään läpi kuulustelijan esittämiä tenttikysymyksiä joihin tenttijä vastaa suullisesti taulua apuna käyttäen; mikäli tenttijä ei osaa vastata joihinkin kysymyksiin kuulustelija täydentää vastauksia
• lopuksi kuulustelija pyytää tenttijää odottamaan muutaman minuutin kun kuulustelija arvioi tenttijän osaamisen; tässä kuulustelija käy itsekseen kohta kohdalta esitetyt kysymykset läpi ja miettii minkälaiset pisteet antaisia normaalissa tentissä tenttijän vastauksesta
• kuulustelija ilmoittaa että arvostelu on tehty ja sen jälkeen käy läpi jokaisen kysymyksen ja selittää millä tavoin tenttijän kysymys oli vajaa tai puutteellinen
• kuulustelija ilmoittaa arviointinsa tuloksen eli arvosanan ja tentti on päättynyt; lopuksi arvosanasta voidaan vielä keskustella tenttijän kanssa, mutta vain painavilla syillä sitä voidaan korottaa

Mikäli tenttijä ei ole läpäissyt tyydyttävästi alkutehtäviä niin tentti voidaan keskeyttä jo toiseen kohtaan.

Hommaan menee korkeintaan kaksi tuntia.

Alla kysymysmuodot ensimmäiseen ja toiseen välikokeeseen.

Ensimmäisen välikokeen kysymysmuodot

1. Peruskysymykset 
- piirrä automaatti (deterministinen/epädeterministinen)
- muodosta säännöllinen ilmaus
- muodosta kontekstiton kielioppi

2. Edistyneemmät kysymykset
- Muunna annettu epädeterministinen automaatti deterministiseksi
- Muunna annettu deterministinen automaattui epädeterministiseksi
- Muunna annettu säännöllinen ilmaus automaatiksi
- Muodosta automaatista säännöllinen ilmaus yleistetyn epädeterministisen automaatin avulla (GNF)

3. Syventävät kysymykset
- todista että kieli ei ole säännöllinen
- todista että kieli on säännöllinen/kontekstiton
- todista että operaatiot tuottaa säännöllisen/ kontekstittoman kielen jos argumenttikielet ovat säännöllisiä/kontekstittomia
- todista että operaatio ei tuota säännöllistä/kontekstittonta kieltä jos argumenttikielet ovat säännöllisiä/kontekstittomia
- jotain yleisiä todistuskysymyksiä...

Toisen kurssikokeen kysymysmuodot

1. Peruskysymykset
- piirrä pinoautomaatti annetulle kielelle
- piirrä Turing-kone annetulle kielelle
- piirrä Turing-kone joka tekee määritellyn tehtävän, esimerkiksi kääntää syötemerkkijononsa

2. Edistyneemmät kysymykset
- käytä apulausetta 2.21 ja piirrä pinoautomaatti annetun kieliopin perusteella
- käytä apulausetta 2.27 ja muodosta kielioppi annetun pinoautomaatin perusteella
- analysoi annettu algoritmi todistaen että kieliongelma kuuluu luokkaan P tai NP

3. Syventävät kysymykset
- todista että kieli on (ei ole) kontekstiton
- todista että operaatio tuottaa (tai ei tuota) kontekstittoman kielen jos lähtökielet ovat kontekstittomia
- todista että operaatio tuottaa (tai ei tuota) Turing-ratkeavan kielen jos lähtökielet ovat Turing-ratkeavia
- todista että operaatio tuottaa (tai ei tuota) Turing-tunnistettavan kielen jos lähtökielet ovat Turing-tunnistettavia
- todista että kieli on (tai ei ole) Turing-ratkeava
- todista että kieli on (tai ei ole) Turing-tunnistettava
- todista että kieli kuuluu luokkaan P (tai NP)

Kokeessa luetellaan kaikki kappaleen 4 ja 5 lauseet, joita voit käyttää omien todistuksien osina vaikeiden kysymysten kohdalla. Lauseiden todistuksia ei kuitenkaan anneta luettavaksi kokeessa joten on suositeltavaa tutustua lauseiden todistuksiin koska usein niiden rakennetta voi käyttää hyväksi omissa todituksissa vaikeiden kysymysten kohdalla.