Sasu Tarkomasta tietojenkäsittelytieteen laitoksen uusi johtaja

Jukka Paakin ilmoitettua luopuvansa laitoksen johtajan tehtävästä 1.1.2016 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi, on laitoksen uudeksi johtajaksi toimikaudelle 1.1.2016 – 31.12.2017 valittu laitoksen professori Sasu Tarkoma. Tehtävään haki yhteensä 7 hakijaa, joista rehtori on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin esityksen mukaisesti päättänyt nimetä Tarkoman.

Laitoksen väki onnittelee Sasua ja toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässään! Tässä vaiheessa on hyvä esittää muutama kysymys tulevalle johtajalle.

 

Pakollinen ensimmäinen kysymys: Miltä nyt tuntuu?

ST: Tuntuu hienolta päästä kehittämään laitoksen toimintaa.  

 

Miksi päätit hakea laitoksen johtajaksi?

ST: Olen ollut viime vuosina mukana laitoksen kehittämiseen ja pyörittämiseen liittyvissä tehtävissä, ensin hajatili-linjan vastuuprofessorina ja sitten myös varajohtajana. Olen pyrkinyt aktiivisesti kehittämään linjaa sekä laitosta ja rakentamaan yhteyksiä. Ajattelin, että tämä tausta olisi hyödyllinen johtajan tehtävässä.

 

Millaisen johtajan laitos sinusta saa?

ST: Uutteran rakentajan, jonka tavoitteena on pohjoismaiden paras opetus- ja tutkimusyhteisö. 

 

Miten toivot laitoksen henkilökunnan tukevan sinua uudessa tehtävässäsi?

ST: Toivon, että rakennamme laitosta yhdessä. Yhdessä voimme lähestyä yhteiskunnan suuria haasteita. Esimerkiksi laitoksella voisimme yhdistää linjojen osaamista tieteen tekemisen digitaalisiin ratkaisuihin. 

 

Yliopistolla on tulossa lähiaikoina suuria muutoksia mm. palveluorganisaatiouudistuksen, IsoPyörä- opintouudistuksen ja tutkijapoolien myötä. Myös mahdollisia irtisanomisia on tulossa. Miten laitos selviää näistä haasteista?

ST: Seuraavat vuodet ovat haasteellisia, mutta muutoksessa pitää nähdä myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi IsoPyörä uudistuksen myötä meille tulee uusi Datatieteen maisteriohjelma, joka tukee monitieteistä toimimista ja vahvistaa laitoksen asemaa digitaalisuuden peruspilarina. Haasteista selviämme rakentamalla vahvuuksiemme varaan ja olemalla aktiivisia. 

 

Sinulla on monta tutkimusprojektia käynnissä tällä hetkellä. Miten aiot jakaa työaikasi tutkimustehtävien ja johtajuuden välillä?

ST: Laitoksen johtajan tehtävä vie valtaosan ajastani ja jäljelle jäävän ajan käytän tutkimukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että joudun luopumaan opetustehtävistä. 

 

Mihin suuntaan ja millä keinoilla aiot kehittää laitoksen toimintaa?

ST: Näen kaksi keskeistä suuntaa laitokselle: ensimmäinen liittyy tietojenkäsittelytieteen perusteiden kehittämiseen ja toinen monitieteiseen datatieteeseen. Kummatkin ovat tarpeellisia vaikuttavuuden kannalta ja tukemaan Helsingin yliopiston strategiaa. Tärkeitä teemoja ovat opetuksen ja tieteellisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittäminen. 

 

Onko sinulla mahdollisesti hienoja ”virkaanastujaissanoja”?

ST: Haluan kiittää edeltäjiäni erittäin hyvästä johtamisesta ja pyrin jatkamaan tätä traditiota. 

 

Teksti/ kysymykset: Pauliina Pajunen

Luotu

16.12.2015 - 08:49

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.