Miten jättää toimeksiantoja

Ohjeet

Yleisiä virheitä ja huomioitavia asioita

Lista elää jatkuvasti. Listaa laatiessani olen pyrkinyt kirjoittamaan selkokieltä ja välttämään kieliopillisia käsitteitä mahdollisimman paljon, jotta selitykset olisivat mahdollisimman monelle ymmärrettäviä. Kysymyksiä saa lähettää ao. osoitteeseen.

• Artikkelit (a, an, the) Hyvin yksinkertainen, amerikkalainen selostus: http://owl.english.purdue.edu/handouts/esl/eslart.html kertoo perusasiat artikkeleista. Sen lisäksi lukemalla natiivipuhujien tekstiä oppii parhaiten käyttämään artikkeleita oikein ja tyylikkäästi. Suomalaisilta jää usein paljon artikkeleita uupumaan, mutta niitä lisäillään myös turhaan.
  Huomioitavaa on myös, että a/an - artikkeleiden käyttö määräytyy seuraavan sanan ensimmäisen äänteen perusteella, ei kirjoitusasun. Esim. an umbrella - a university (alussa j-äänne), an hour (alussa a-äänne), poikkeus a one.
  Yleensä lyhenteen edellä artikkeli määräytyy sen mukaan miten ensimmäinen kirjain äännetään, jos lyhenne luetaan kirjain kirjaimelta.
• Prepositiot (esim. on, to, for, with, in) Oikean preposition käyttö vaikuttaa paitsi tekstin luettavuuteen mahdollisesti myös merkitykseen.
  Esimerkiksi mainittakoon yliopiston atk-keskuksessa näkemäni kyltti, jossa luki suomeksi: Muista uusia avaimesi ajoissa. Englanniksi siinä luki: Remember to renew your key in time. Siinä olisi pitänyt olla prepositio on, koska in time tarkoittaa "sitten joskus aikanaan", eli asia sanottiin täsmälleen päinvastoin kuin oli tarkoitus.
• Pilkut Englanninkielinen pilkutus on aika vapaata, mutta joitakin sääntöja kuitenkin on. Pitkä lause pitäisi pilkkoa lyhyemmiksi, helpommin käsiteltäviksi osiksi (sivulauseet erotellaan päälauseesta, pitkät ja monisanaiset adverbiaalit erotellan pilkuin).
  Usein näkee lauseen aloitettavan sanalla however ilman pilkkua sen perään. Jos sen haluaa merkitsevän "sitä vastoin", sen jälkeen on laitettava pilkku. Muuten se merkitsee "vaikka kuinka". Pilkku voi siis olla ratkaiseva merkityksen kannalta.
• Väliviivat Hyvä ja lyhyehkö selvitys väli- ja muista viivoista löytyy osoitteesta http://www.cogs.susx.ac.uk/local/doc/punctuation/node24.html Huomaa jälleen, että väliviivan puuttuminen saattaa muuttaa merkitystä. Huomaa myös, ettei englannissa koskaan kirjoiteta tyhjää välilyöntiä sanoja yhdistävän viivan eteen.
• Britti- vai amerikanenglantia? Itse kannatan brittienglannin käyttöä, täällä Euroopassa kun ollaan, mutta huolimatta siitä kumman valitset, pysy valinnassasi, eli älä sekoita molempia muotoja. Esim. substantiiveista muodostetut verbit saavat usein loppuunsa -ise tai -ize -päätteen. Amerikanenglannissa käytetään vain ize-päätettä, mutta brittienglannissa molempia. Amerikanenglannissa sanat behavior ja favor kirjoitetaan näin, mutta brittienglannissa behaviour ja favour. Brittienglannissa monien verbien taivutusmuodoissa on loppukonsonanttien tuplaus - model, modelling; travel, travelling - mutta amerikanenglannissa konsonantti pysyy yksinkertaisena - model, modeling; travel, traveling. Huomaa kuitenkin esim. focus, focusing molemmissa. Hyvässä sanakirjassa mainitaan molemmat kirjoitusasut ja kumpi on kumpaa englantia, joten tarkista jos et ole varma.
• Tittelit ja oppiarvot - pisteet ja lyhenteet Tässäkin on pyrittävä yhtenäisyyteen, eli kirjoitetaan joko MSc ja PhD tai M.Sc. ja Ph.D., pisteillä tai ilman koko dokumentissa. Molemmat ovat oikein. Amerikkalaiset käyttävät pisteitä useammin kuin brittiläiset, mutta molempia kirjoitusmuotoja löytää molemmin puolin Atlanttia.
  Erittäin harvinaista on kuitenkin laittaa oppiarvo ennen nimeä, tittelin tapaan: *PhD Matti Meikäläinen. Tämä on saksalainen tapa. Englannissa oppiarvo yleensä laitetaan nimen jälkeen, pilkulla erotettuna: Matti Meikäläinen, PhD. Tähän voisi vielä lisätä, että Professor erittäin harvoin lyhennetään muotoon Prof tai Prof. ainakaan asiallisessa tekstissä; prof vastaa lähinnä suomenkielen proffa-sanaa. Ja muistammehan, että Assistant ei lyhennetä englanniksi *Ass vaan Asst! Helsingin yliopisto on vahvistanut yliopistolehtorin viralliseksi käännökseksi nimikkeen University Lecturer. Muita yliopiston titteleitä englanniksi löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/kksc/language.services/sanasto_nimikkeet/sanasto_frameset.html
• Vuosiluvut ja päivämäärät Jos puhutaan jostain vuosikymmenestä, esim. 1980-luvusta, sen voi lyhentää "the '80s". Apostrofia (l. hipsua) ei siis laiteta vuosiluvun ja s:n väliin, missä se tekisi siitä genetiivimuotoisen, vaan ennen 80:ä, osoittamaan että alkunumerot 19 on jätetty pois. Saman voi myös kirjoittaa ilman apostrofia, "the 80s".
  Englantilaiset kirjoittavat päivämääriä niinkuin kaikki muutkin, paitsi amerikkalaiset, eli pp.kk.vv. Amerikkalaiset ovat ainoita, jotka kirjoittavat päivämääriä muotoon kk.pp.vv. Se, miten kirjoitat päivämäärän tekstiisi riippuu siis siitä, oletko käyttänyt brittiläistä vai amerikkalaista englantia. Jos tekstissä lukee 3.4.2004, amerikkalainen ajattelee sen tarkoittavan 4:ttä maaliskuuta, mutta brittiläinen (ja muu maailma) 3:tta huhtikuuta. Jos teksti menee monikansalliselle yleisölle, kuukauden nimi kannattaa kirjoittaa kokonaan tai lyhennettynä (Jan, Feb, Mar, Apr, May, Jun, Jul, Aug, Sep, Oct, Nov, Dec). Päivän voi kirjoittaa joko järjestysnumeropäätteellä (1st, 2nd, 3rd, 4th, 5th jne) tai ilman.
• Tieteellinen vs puhekielinen kirjoittaminen Suomen kouluissa ilmeisesti opetetaan kirjoittamaan ja lukemaan lähinnä englannin puhekieltä, missä sanat vedetään usein yhteen (esim. it's, can't, don't sen sijaan, että kirjoitettaisiin it is, cannot tai do not). Kun kirjoitetaan tieteellistä tekstiä, sanat pitäisi kuitenkin kirjoittaa auki, muuten tekstistä tulee epäasiallista.
• Passiivi Passiivia pitäisi välttää englannissa. Englanninkielinen teksti on paljon aktiivisempi kuin suomenkielinen, josta saa joskus käsityksen että tutkimukset ja tulosten analyysit tapahtuvat itsestään.
• Lose ja loose Lose on verbi joka merkitsee menettää, kadottaa. Loose on adjektiivi tai adverbi (se voi myös kuulua muihin sanaluokkiin, mutta ne ovat niin harvinaisia, että niitä on turha mainita tässä), joka merkitsee irti, irrallinen, löysällä. (Luuseri on siis englanniksi loser (häviäjä, "voiton menettäjä"), ei looser (löysempi).)
• Affect ja effect Nämä ovat kaksi eri sanaa: affect on verbi, ja sitä käytetään ilman prepositiota (ei siis voida sanoa *"affect on"); effect on substantiivi, ja voidaan sanoa "have an effect on", mikä tarkoittaa samaa kuin affect.
• That ja which That on monien muiden funktioidensa ohella relatiivipronomini, kuten on which. Niiden ero on se, että that viittaa lähinnä edellä olevaan sanaan, ja which taas edellä olevaan pitempään lausekkeeseen. Sen takia which-sanan edelle tulee lähes aina pilkku. Sen sijaan that-sanan eteen tulee erittäin harvoin pilkku.
  Huom! ero suomeen: vaikka that-sanan yksi merkitys on "että", sen eteen ei tule siinäkään tapauksessa pilkkua!
• Consider/consider as "Consider x" ilman prepositiota tarkoittaa tarkastella x:ää, "consider as x" pitää jokin x:nä.
• *Lets, let's Suomalaiset näkyvät usein käyttävän ilmausta "Lets look at..." tai "Lets consider..." Oikea kirjoitusmuoto, jos puhekieltä kirjoitetaan, olisi Let's apostrofin kanssa, mutta koska tieteellisessä tekstissä ei pitäisi vetää sanoja yhteen, oikea kirjoitustapa on "Let us consider...", joka sinänsä on ihan hyvä ja suositeltava tapa ottaa lukija mukaan osalliseksi tekstiin.