"Toivottavasti valmistuvat tietojenkäsittelijät suuntautuvat vaativampiin tehtäviin, kuten suunnitteluun ja projektijohtajuuteen. Kuitenkin peruskoodaajan työelämään riittää kandidaatin tutkinnon aikana saatu ohjelmointi- ja ohjelmistotuotantokokemus, riippumatta siitä osaako opiskelija määritellä Turingin koneen vai ei."

Suunnitelutyö vaatii ymmärrystä kohdealueesta, ja hyvä projektijohtaja ymmärtää ohjelmistokehittäjiä sillä hän on itse toiminut myös heidän asemassaan -- peruskoodarina. Jostain syystä yliopistolla, kuten armeijassakin, uskotaan vielä että "täällä" luodaan ihmisiä vaativampiin tehtäviin. Sillä, että osaako määritellä Turingin koneen vai ei, ei ole mitään relevanssia työelämässä, ei "peruskoodarina", eikä suunnittelu- tai johtamistehtävissä.

Vai onko, osaako joku kertoa tehtävän yliopiston ulkopuolelta, jossa Turingin kone on oleellinen? Kuulisin mielelläni myös teoreettisen tietojenkäsittelytieteen, kuten laskennan mallien, konkreettisista hyödyistä.

Tähän tietysti löytyy yksi vastaus, joka on oletettavasti ilmiselvä laitoksen opettajien keskuudessa. Jos mietitään linkkiä laskennan malleissa esiintyvien säännöllisten lausekkeiden ja säännöllisten lausekkeiden (regular expressions) välillä, saattaisi konkretiaa tulla esiin. Joku voisi jopa miettiä miksei lamassa ensiksi käytetä säännöllisiä lausekkeita vaikkapa tiedoston sisällön analysointiin, ja sitten vasta mietitä taustalla olevaa teoriaa? Tässä kyseenalaistamisessa lienee myös anonymiteetin tuottamaa vapautta, mutta kuten aiemmin kirjoitettu vastaus ilmaisi, "Vakiintunut käytäntö ei ole aina paras mahdollinen käytäntö".

http://www.hs.fi/wulffmorgenthaler/1135265813048