Ohjelmoinin perusteet
Tietoliikenteen perusteet
Rinnakkaisohjelmointi
Tietoturvan perusteet
Tietokoneen toiminta
Käyttöliittymät
voisi siirtyä järjettömästä ulkoaopettelusta, kirjoitus- ja harjoitustyö pohjaisiin suoritusmuotoihin."
Kyseinen ohjelmointipajahan sanotusti kattaa sekä ohjelmoinnin perusteet että ohjelmoinnin jatkokurssin. KäLin korvaavalla, Giulio Jacuccin luennoimalla HCI-kurssilla tänä keväänä on myös siirrytty käytännön opetukseen suunnittelemalla käliä Android-pohjaisesti.
Muilla mainitsemillasi kursseilla voi jopa olla hankalaa toimia käytännönpohjaisesti. Rinnakkaisohjelmoinnissa on nyt mahdollista suorittaa kahden lisäopintopisteen arvoinen harjoitustyö, jonka toki voisi "pajamaistaa", mutta miten esimerkiksi Tietokoneen Toiminta käytännöllistettäisiin? TTK-91 ei ole ollut koko kurssin idea - konekielen perusasiat opetellaan sen avulla, mutta on aikaavievää ja luultavasti hankalaakin pyytää oppilaita kirjoittamaan hyvin rajallisella kielellä keskeytyksenkäsittelijöitä tai muita kurssille olennaisia asioita. Tietoliikenteen Perusteissakin ei olisi oikeaa mahdollisuutta muuhun kuin alkeellisiin socket-ohjelmointeihin, veisi liikaa tunteja pistää opiskelijat koodaamaan pingaajaa tai jotain router-firmiksiä. Tietoturvan Perusteissakin on jo tarpeeksi hyviä laskaritehtäviä ("mitä virheitä on tässä turvallisuusratkaisussa").
Kaikkiin näihin kursseihin voisi saada aikaan kisällioppimista, mutta kysymys ei ole mahdollisuudesta vaan mielekkyydestä. Kaikki käsittelevät tärkeitä asioita, mutta kaikki eivät silti sovellu pajatoimintaan rikkomatta täysin kurssien työtuntirajoja.
"Kun itse näitä kursseja suoritin taisi kurssikokeiden läpipääsyprosentit luokkaa 50-60%, mikä on miltä tahansa kantilta ajateltuna hävyttömän alhainen luku."
Kannattaa muistaa että opiskelijat myös suorittavat kursseja erilliskokeina. 50-60% on varsin normaali läpipääsyprosentti, mutta on muitakin tapoja parantaa sitä kuin lätkäistä sama ratkaisu joka kurssiin. Toisin sanoen, "there is no silver paja". Jos prosentteja haluaa parantaa, voi pajan sijasta turvautua sen allaolevaan periaatteeseen, eli inkrementaaliseen suoritukseen. Suurin syy hylkäyksiin ovat etupainoinen tenttisuoritus, mutta se ei tarkoita että kyse olisi järjettömästä ulkoaopettelusta, vaan huonosti toteutetusta.
"Kun kuitenkin arviolta 90 prosenttia opiskelijoista pyrkii tulevaisuudessa käytännön töihin ohjelmistojen pariin, niin voisi kuvitella, että harjoitustöistä jäisi myös opintotavoitteiden kannalta enemmän käteen kuin ulkoaopettelusta."
Toivottavasti valmistuvat tietojenkäsittelijät suuntautuvat vaativampiin tehtäviin, kuten suunnitteluun ja projektijohtajuuteen. Kuitenkin peruskoodaajan työelämään riittää kandidaatin tutkinnon aikana saatu ohjelmointi- ja ohjelmistotuotantokokemus, riippumatta siitä osaako opiskelija määritellä Turingin koneen vai ei.
"Toki on myös kursseja kuten laskennan mallit ja tietorankenteet, sekä matematiikan kurssit, joihin perinteiset tentit sopivat harjoitustöitä paremmin."
Käytäntö on vahvasti läsnä tietorakenteitten kurssilla, ja matematiikan kurssit vaativat jatkuvaa työntekoa laskaritehtävien parissa.
"Olisiko sitä ketterää opetusta sitten se, että oppilas voisi suorittaa kurssin vaikka viikossa, mikäli pystyisi siinä ajassa tuottamaan kriteerit täyttävän harjoitustyön taikka esseitä?"
Jos opiskelija pystyy opiskelemaan kokonaisen kurssin viikossa, hän voi rentoutua kurssikoetta odotellessa ja suoriutua helposti laskaritehtävistä; jos hän osaa jo kurssi asiat, hän voi suorittaa kurssin erilliskokeella.
Ulkoaopettelusta
"Useilla aineopintojen kursseilla kuten:
Ohjelmoinin perusteet
Tietoliikenteen perusteet
Rinnakkaisohjelmointi
Tietoturvan perusteet
Tietokoneen toiminta
Käyttöliittymät
voisi siirtyä järjettömästä ulkoaopettelusta, kirjoitus- ja harjoitustyö pohjaisiin suoritusmuotoihin."
Kyseinen ohjelmointipajahan sanotusti kattaa sekä ohjelmoinnin perusteet että ohjelmoinnin jatkokurssin. KäLin korvaavalla, Giulio Jacuccin luennoimalla HCI-kurssilla tänä keväänä on myös siirrytty käytännön opetukseen suunnittelemalla käliä Android-pohjaisesti.
Muilla mainitsemillasi kursseilla voi jopa olla hankalaa toimia käytännönpohjaisesti. Rinnakkaisohjelmoinnissa on nyt mahdollista suorittaa kahden lisäopintopisteen arvoinen harjoitustyö, jonka toki voisi "pajamaistaa", mutta miten esimerkiksi Tietokoneen Toiminta käytännöllistettäisiin? TTK-91 ei ole ollut koko kurssin idea - konekielen perusasiat opetellaan sen avulla, mutta on aikaavievää ja luultavasti hankalaakin pyytää oppilaita kirjoittamaan hyvin rajallisella kielellä keskeytyksenkäsittelijöitä tai muita kurssille olennaisia asioita. Tietoliikenteen Perusteissakin ei olisi oikeaa mahdollisuutta muuhun kuin alkeellisiin socket-ohjelmointeihin, veisi liikaa tunteja pistää opiskelijat koodaamaan pingaajaa tai jotain router-firmiksiä. Tietoturvan Perusteissakin on jo tarpeeksi hyviä laskaritehtäviä ("mitä virheitä on tässä turvallisuusratkaisussa").
Kaikkiin näihin kursseihin voisi saada aikaan kisällioppimista, mutta kysymys ei ole mahdollisuudesta vaan mielekkyydestä. Kaikki käsittelevät tärkeitä asioita, mutta kaikki eivät silti sovellu pajatoimintaan rikkomatta täysin kurssien työtuntirajoja.
"Kun itse näitä kursseja suoritin taisi kurssikokeiden läpipääsyprosentit luokkaa 50-60%, mikä on miltä tahansa kantilta ajateltuna hävyttömän alhainen luku."
Kannattaa muistaa että opiskelijat myös suorittavat kursseja erilliskokeina. 50-60% on varsin normaali läpipääsyprosentti, mutta on muitakin tapoja parantaa sitä kuin lätkäistä sama ratkaisu joka kurssiin. Toisin sanoen, "there is no silver paja". Jos prosentteja haluaa parantaa, voi pajan sijasta turvautua sen allaolevaan periaatteeseen, eli inkrementaaliseen suoritukseen. Suurin syy hylkäyksiin ovat etupainoinen tenttisuoritus, mutta se ei tarkoita että kyse olisi järjettömästä ulkoaopettelusta, vaan huonosti toteutetusta.
"Kun kuitenkin arviolta 90 prosenttia opiskelijoista pyrkii tulevaisuudessa käytännön töihin ohjelmistojen pariin, niin voisi kuvitella, että harjoitustöistä jäisi myös opintotavoitteiden kannalta enemmän käteen kuin ulkoaopettelusta."
Toivottavasti valmistuvat tietojenkäsittelijät suuntautuvat vaativampiin tehtäviin, kuten suunnitteluun ja projektijohtajuuteen. Kuitenkin peruskoodaajan työelämään riittää kandidaatin tutkinnon aikana saatu ohjelmointi- ja ohjelmistotuotantokokemus, riippumatta siitä osaako opiskelija määritellä Turingin koneen vai ei.
"Toki on myös kursseja kuten laskennan mallit ja tietorankenteet, sekä matematiikan kurssit, joihin perinteiset tentit sopivat harjoitustöitä paremmin."
Käytäntö on vahvasti läsnä tietorakenteitten kurssilla, ja matematiikan kurssit vaativat jatkuvaa työntekoa laskaritehtävien parissa.
"Olisiko sitä ketterää opetusta sitten se, että oppilas voisi suorittaa kurssin vaikka viikossa, mikäli pystyisi siinä ajassa tuottamaan kriteerit täyttävän harjoitustyön taikka esseitä?"
Jos opiskelija pystyy opiskelemaan kokonaisen kurssin viikossa, hän voi rentoutua kurssikoetta odotellessa ja suoriutua helposti laskaritehtävistä; jos hän osaa jo kurssi asiat, hän voi suorittaa kurssin erilliskokeella.