Petri Myllymäki HIITin johtajaksi

Laitoksen professori Petri Myllymäki on valittu Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT – Helsinki Institute for Information Technology) johtajaksi 1.8.2015 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Petri seuraa tehtävässä Aalto-yliopiston professori Sami Kaskea. Koska HIITin johtajan tehtävä on kokoaikainen, vapautetaan Petri (PM) samaksi ajaksi omasta professuuristaan, ja laitoksen johtajan (JP) suorittama työstävapautushaastattelu on siten paikallaan.

 

 

JP: Miksi hait HIITin johtajan tehtävää?

 

PM: Ulkokohtaisena motiivina oli HIITin tärkeä missio nyt ja jatkossakin. Henkilökohtaisena motiivina oli puolestaan se, että olen toiminut jo pitkään professorina ja tutkimusryhmän johtajana ja kaipasin uusia haasteita. Pääsen nyt esimerkiksi näkemään läheltä sitäkin HIITin toimintaa, jota en ole aiemmin oikein tuntenut.

 

JP: Mikä on mielestäsi Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tila ja HIITin asema alan tutkimuskentässä? Onko HIITillä omaa ”profiilia”?

 

PM: Tila on ihan hyvä, mutta voisi olla parempikin. Erityisesti Suomen tietojenkäsittelytieteen lippulaiva, Helsingin seutu, on lähellä Euroopan (ja maailman) kärkeä mutta aivan huipulle nousemisessa on silläkin vielä tekemistä. HIIT on tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa, koska se tarjoaa puitteet Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston väliselle yhteistyölle, jonka myötä huipulle on helpompi päästä yhdessä kuin kummankaan yksin. HIIT on profiloitunut erityisesti datatieteen (Data Science) huippututkimusyksiköksi, mikä on hyvä esimerkki laajemmasta ja kunnianhimoisemmasta teemasta, johon kumpikaan yliopisto ei voisi yksin panostaa riittävästi. Yleisesti ottaen digitalisaatio on Helsingin seudun ja HIITin suuri mahdollisuus.

 

JP: Millä keinoilla voitaisiin parantaa Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tilaa?

 

PM: Tila paranee huippujen rekrytoinnilla, joka vaatii puolestaan kunnon brändäystä (esimerkiksi leimalla ”Helsinki ICT”). Vähät rahat pitäisi käyttää isojen yhteisten tutkimusalueiden tukemiseen, jolloin saavutettaisiin nykyistä parempi impakti.

 

JP: Mihin suuntaan ja millä keinoilla aiot kehittää HIITin toimintaa?

 

PM: Minun ei pidä mennä korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki: HIITin tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) mukaan HIIT on tehnyt loistavaa työtä, jota on siis syytä jatkaa. Uusia tutkimusavauksia on vielä liian aikaista visioida; katsotaan nyt ensin esimerkiksi, miten HIITille käy rakenteellisen kehittämisen (RAKE) prosessissa. Minusta yleinen uusien avausten hyvä tekotapa on bottom-up, suurten strategisten top-down-avausten lisäksi. Pyrin myös poistamaan niitä historiasta juontuvia ongelmia, joita HIITin erityisasema laitoksista irrallisena ”norsunluutornina” on joskus saattanut aiheuttaa.

 

JP: Pitäisikö laitoksen ja Aallon vastaavien yksiköiden välistä yhteistyötä kehittää? Mihin suuntaan ja missä määrin? Mikä on HIITin rooli tässä yhteistyössä?

 

PM: Laitoksen ja Aallon välillä on jo nyt muutakin yhteistyötä kuin HIIT, hyvänä esimerkkinä toimiva tohtorinkoulutusverkosto. Myös perusopetuksessa on yhteistyötä ja koordinointia lisättävä, ja siinä HIIT on luonteva apuri. Kaukaisessa tulevaisuudessa voisi siintää jopa yhteinen Helsingin seudun laitos, tiedekunta tai peräti yliopisto.

 

JP: Nähdäänkö sinua jatkossa edelleen myös laitoksella, vai liukenetko kokonaan Otaniemeen?

 

PM: Myös HIITin johtajana minulla on edelleen oma tutkimusryhmä, joka toimii entiseen tapaan laitoksella. Jatkossa toimin toki nykyistä enemmän Otaniemessä, arviolta suhteessa fifty-sixty Kumpulan hyväksi. Opetuksessa tulen keskittymään enemmän perus- ja jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen ja vähemmän kurssien pitämiseen.

 

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”työstävapautumissanoja”?

 

PM: CoSCossa yleisenä mottona oli ”Just do it”, jonka Nike sitten törkeästi varasti. Luonnontieteellisessä tutkijakoulussa olen lanseerannut mottoa ”Mostly harmless” kuvaamaan sitä, millä tavalla hallinnollisten elinten tulisi vaikuttaa tutkijoiden elämään. Tämä näkökulma tulee olemaan osa tulevaa työtäni, sillä johtajan miellyttäviin tehtäviin kuuluu myös pohtia hallinnon ja tutkimusorganisaation välistä suhdetta.

 

Luotu

28.05.2015 - 10:13

Kansainvälinen BOI 2016 -ohjelmointikilpailu toukokuussa tietojenkäsittelytieteen laitoksella

Itämeren maiden parhaat nuoret ohjelmoijat kokoontuvat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle toukokuussa Baltic Olympiad in Informatics 2016 -kilpailuun.

 

 

 

 

 

Baltic Olympiad in Informatics (BOI) on vuodesta 1995 järjestetty ohjelmointikilpailu, johon osallistuu joukkueita Itämeren ympäriltä. Tänä vuonna kilpailu järjestetään 11.-15.5.2016 Helsingissä. Kilpailupaikkana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos.

Ainutlaatuinen Helsingin yliopiston avoin ohjelmointikurssi alkaa jälleen 15.1.2016

Helsingin yliopiston avoin ohjelmoinnin verkkokurssi (MOOC) on alkamassa jo viidettä vuotta peräkkäin. Suositun kurssin voi tehdä huvin vuoksi, osana lukio- tai ammattikouluopintoja tai jopa yliopiston sisäänpääsykokeena.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää keväällä 2016 kaikille ilmaisen ohjelmointikurssin. Kurssin voi aloittaa vaikka ei olisi ennen kuullutkaan ohjelmoinnista - kaikki selitetään ja perustellaan juurta jaksaen. Ohjelmointia oppii kuitenkin vain ohjelmoimalla, jonka vuoksi  kannattaa varautua siihen, että omasta taustasta riippuen viikoittaista tekemistä on noin viidestä kahteenkymmeneen tuntia.

Sasu Tarkomasta tietojenkäsittelytieteen laitoksen uusi johtaja

Jukka Paakin ilmoitettua luopuvansa laitoksen johtajan tehtävästä 1.1.2016 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi, on laitoksen uudeksi johtajaksi toimikaudelle 1.1.2016 – 31.12.2017 valittu laitoksen professori Sasu Tarkoma. Tehtävään haki yhteensä 7 hakijaa, joista rehtori on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin esityksen mukaisesti päättänyt nimetä Tarkoman.

Laitoksen väki onnittelee Sasua ja toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässään! Tässä vaiheessa on hyvä esittää muutama kysymys tulevalle johtajalle.

Yliopiston Game of Nolife -joukkue voitti länsi-eurooppalaisen ohjelmointikilpailun opiskelijoille

Finaalissa Thaimaassa keväällä 2016 Helsingin yliopiston opiskelijoilla on vastassaan maailman parhaat joukkueet.

Helsingin yliopisto on voittanut yliopistojen välisen NWERC 2015 -ohjelmointikilpailun, joka pidettiin Linköpingissä vastikään. Siihen osallistui 95 joukkuetta läntisestä Euroopasta. Helsingin yliopiston Game of Nolife -joukkueen muodostivat tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelijat Tuukka Korhonen, Olli Hirviniemi ja Otte Heinävaara.