Petri Myllymäki HIITin johtajaksi

Laitoksen professori Petri Myllymäki on valittu Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT – Helsinki Institute for Information Technology) johtajaksi 1.8.2015 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Petri seuraa tehtävässä Aalto-yliopiston professori Sami Kaskea. Koska HIITin johtajan tehtävä on kokoaikainen, vapautetaan Petri (PM) samaksi ajaksi omasta professuuristaan, ja laitoksen johtajan (JP) suorittama työstävapautushaastattelu on siten paikallaan.

 

 

JP: Miksi hait HIITin johtajan tehtävää?

 

PM: Ulkokohtaisena motiivina oli HIITin tärkeä missio nyt ja jatkossakin. Henkilökohtaisena motiivina oli puolestaan se, että olen toiminut jo pitkään professorina ja tutkimusryhmän johtajana ja kaipasin uusia haasteita. Pääsen nyt esimerkiksi näkemään läheltä sitäkin HIITin toimintaa, jota en ole aiemmin oikein tuntenut.

 

JP: Mikä on mielestäsi Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tila ja HIITin asema alan tutkimuskentässä? Onko HIITillä omaa ”profiilia”?

 

PM: Tila on ihan hyvä, mutta voisi olla parempikin. Erityisesti Suomen tietojenkäsittelytieteen lippulaiva, Helsingin seutu, on lähellä Euroopan (ja maailman) kärkeä mutta aivan huipulle nousemisessa on silläkin vielä tekemistä. HIIT on tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa, koska se tarjoaa puitteet Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston väliselle yhteistyölle, jonka myötä huipulle on helpompi päästä yhdessä kuin kummankaan yksin. HIIT on profiloitunut erityisesti datatieteen (Data Science) huippututkimusyksiköksi, mikä on hyvä esimerkki laajemmasta ja kunnianhimoisemmasta teemasta, johon kumpikaan yliopisto ei voisi yksin panostaa riittävästi. Yleisesti ottaen digitalisaatio on Helsingin seudun ja HIITin suuri mahdollisuus.

 

JP: Millä keinoilla voitaisiin parantaa Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tilaa?

 

PM: Tila paranee huippujen rekrytoinnilla, joka vaatii puolestaan kunnon brändäystä (esimerkiksi leimalla ”Helsinki ICT”). Vähät rahat pitäisi käyttää isojen yhteisten tutkimusalueiden tukemiseen, jolloin saavutettaisiin nykyistä parempi impakti.

 

JP: Mihin suuntaan ja millä keinoilla aiot kehittää HIITin toimintaa?

 

PM: Minun ei pidä mennä korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki: HIITin tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) mukaan HIIT on tehnyt loistavaa työtä, jota on siis syytä jatkaa. Uusia tutkimusavauksia on vielä liian aikaista visioida; katsotaan nyt ensin esimerkiksi, miten HIITille käy rakenteellisen kehittämisen (RAKE) prosessissa. Minusta yleinen uusien avausten hyvä tekotapa on bottom-up, suurten strategisten top-down-avausten lisäksi. Pyrin myös poistamaan niitä historiasta juontuvia ongelmia, joita HIITin erityisasema laitoksista irrallisena ”norsunluutornina” on joskus saattanut aiheuttaa.

 

JP: Pitäisikö laitoksen ja Aallon vastaavien yksiköiden välistä yhteistyötä kehittää? Mihin suuntaan ja missä määrin? Mikä on HIITin rooli tässä yhteistyössä?

 

PM: Laitoksen ja Aallon välillä on jo nyt muutakin yhteistyötä kuin HIIT, hyvänä esimerkkinä toimiva tohtorinkoulutusverkosto. Myös perusopetuksessa on yhteistyötä ja koordinointia lisättävä, ja siinä HIIT on luonteva apuri. Kaukaisessa tulevaisuudessa voisi siintää jopa yhteinen Helsingin seudun laitos, tiedekunta tai peräti yliopisto.

 

JP: Nähdäänkö sinua jatkossa edelleen myös laitoksella, vai liukenetko kokonaan Otaniemeen?

 

PM: Myös HIITin johtajana minulla on edelleen oma tutkimusryhmä, joka toimii entiseen tapaan laitoksella. Jatkossa toimin toki nykyistä enemmän Otaniemessä, arviolta suhteessa fifty-sixty Kumpulan hyväksi. Opetuksessa tulen keskittymään enemmän perus- ja jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen ja vähemmän kurssien pitämiseen.

 

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”työstävapautumissanoja”?

 

PM: CoSCossa yleisenä mottona oli ”Just do it”, jonka Nike sitten törkeästi varasti. Luonnontieteellisessä tutkijakoulussa olen lanseerannut mottoa ”Mostly harmless” kuvaamaan sitä, millä tavalla hallinnollisten elinten tulisi vaikuttaa tutkijoiden elämään. Tämä näkökulma tulee olemaan osa tulevaa työtäni, sillä johtajan miellyttäviin tehtäviin kuuluu myös pohtia hallinnon ja tutkimusorganisaation välistä suhdetta.

 

Luotu

28.05.2015 - 10:13

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.