ACM:n ICPC-loppukilpailu 2010

icpc-joukkue

ACM:n vuotuinen opiskelijoiden ohjelmointikilpailu ICPC (International Collegiate Programming Contest) huipentui 5.2.2010 käytyyn maailmanlaajuiseen loppukilpailuun. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna Harbinissa Koillis-Kiinassa.

 

Nuoret sankarit: Mikko Sysikaski, Mika Laitinen ja Aleksi Hartikainen

Loppukilpailuun oli lukuisten karsintojen kautta siivilöitynyt 103 kolmen hengen joukkuetta ympäri maailman LuK- ja FM-tason opiskelijoista; alkukilpailujen osallistujia oli noin 22000, ja he edustivat 1931 yliopistoa 82 eri maasta. TKTL:n joukkue – Aleksi Hartikainen, Mika Laitinen ja Mikko Sysikaski – saavutti loppukilpailussa kunnioitettavan jaetun sijan 36. Kilpailun taso oli erittäin korkea, ja kisatehtävät tänä vuonna erityisen haastavia. TKTL:n joukkue ehti viidessä tunnissa ratkaista neljä tehtävää kymmenestä; moni joukkue ei saanut finaalissa ratkaistua yhtään tehtävää. Voittajajoukkue Shanghai Jiaotong University sai ratkaistua 7 tehtävää sallitussa ajassa


Useiden vuosien ajan Venäjä ja Aasian maat ovat dominoineet kilpailua. Niin nytkin, sillä kilpailun kärkikolmikon muodosti Shanghai Jiaotong, Moscow State University ja National Taiwan University. Euroopan osakilpailun kolmesta jatkoon päässeestä yliopistosta Tukholman KTH ylsi sijalle 12 ja saksalainen Friedrich-Alexander-University sijalle 36. Tunnetuista tietojenkäsittelytieteessäkin menestyneistä huippuyliopistoista mukaan loppukilpailuun oli pääsyt Stanford University (sija 14), Cornell University, (sija 14), Carnagie Mellon University (sija 14), MIT (sija 14), Univ Illinois Urbana-Champaign (vain kunniamaininta, yksi ratkaistu tehtävä) ja Univ. Texas Austin (kunniamaininta, ei yhtään ratkaistua tehtävää). Monelle TKTL:nkin työntekijälle tuttu Petroskoin yliopisto eli Petrozavodsk State University menestyi tänä vuonna loistavasti saavuttaen sijan 5.

ACM:n ICPC-kilpailun merkitystä tai pr-arvoa ei ole Suomessa juuri ajateltu. Monien yliopistojen joukkueiden mukana oli valmentajan ja apuvalmentajan lisäksi useita ”huoltojoukkueen” ihmisiä. Petroskoin yliopiston rehtori oli oman yliopistonsa joukkueen mukana koko viikon. Petroskoi järjestääkin avoimen valmennusleirin ICPC-kilpailua varten kaksi kertaa vuodessa. Osallistujien osaamistasoa kuvaa se, että pääsponsori IBM lupasi tarjota neljän parhaan joukkueen jäsenelle suoraan työpaikan, ja lopuille 100 joukkueellekin harjoittelupaikan ympäri maailman. Valmentajien kokouksessa kilpailun johtaja William B. Poucher kertoi, että Venäjän presidentti osoitti kunnioitustaan viime vuoden voittajajoukkueelle (St. Petersburg State University of IT, Mechanics and Optics) kutsumalla koko joukkueen kesäasunnolleen juhlistamaan voittoa.

Kiinan valtiollinen tv-yhtiö CCTV lähetti kilpailuista tunnin koosteen, ja paikallinen Harbin tv 3,5 tunnin lähetyksen. Koko kilpailu palkinnonjakoineen ja alustuksineen kuvattiin noin kymmenen tv-kameran voimin 7,5 tunnin live-lähetykseksi. Live-lähetyksessä kisan tuomarit avasivat tehtävien ratkaisuja ja luonnehtivat niiden sudenkuoppia. Jokaisen kisajoukkueen monitorissa oli myös kamera ja mikrofoni, josta tv-lähetykseen saatiin kuvaa kisailijoista ”kentällä”. Tuomarit pystyvät seuraamaan myös jokaisen koneen kuvaruutua. Tämän takia teknisen tuen kautta tullut lähetys mahdollisti sen, että tuomarit kommentoivat reaaliajassa joukkueiden ratkaisuyrityksiä; esimerkiksi Waterloon yliopiston joukkueen virhe erään tehtävän ratkaisussa oli, että he käsittelivät liukulukua kokonaislukuna. Katselijat jännittivät, löytyykö bugi; lopulta löytyi, mutta aikaa meni hukkaan (sija 14).

ICPC-kilpailussa kolmen hengen joukkueet ratkovat ohjelmointitehtäviä, jotka tarkastetaan koneellisesti (ja myös käsin). Aikaa on 5 tuntia, ja tehtäviä kymmenen. Helpoimmatkin tehtävät ylittävät laitoksemme Tietorakenteiden harjoitustöiden vaatimustason, vaikeammat vaativat Algoritmien suunnittelu ja analyysi –kurssin tai vastaavien tietoja ja taitoja, esimerkiksi dynaamista ohjelmointia. Käyttöliittymän sijaan tehtävissä paino on algoritmisessa ratkaisussa, ja siksi syöttö- ja tulostus hoidetaan mahdollisimman suoraviivaisesti. Koko ICPC-finaalin tehtävien nippu on esillä paperinippuna kahvihuoneessa niille, joita tällaiset aivopähkinät kiinnostavat. Kuriositeettina mainittakoon, että kilpailun voittanut Shanghai Jiaotong University ratkaisi neljä tehtävää (C,D,G,J) reilussa tunnissa; ensimmäinen tehtäväratkaisu tuli kun 25 minuuttia oli kulunut (Belarusian State University ratkaisi tehtävän J). Kilpailussa koodin täytyy käytännössä olla myös testattua, sillä jokaisesta epäonnistuneesta ratkaisuyrityksestä annetaan 20 minuutin sakko, joka on merkittävä sijoituksia ajatellen.

Kisaohjelmointi on todellista taituruutta, jota ei voi kuin hämmästellä ja arvostaa. On selvää, että sellaisen taituruuden kehittymiseen vaaditaan valtava työmäärä. TKTL:n joukkue koostuu kokonaisuudessaan vasta toisen vuoden opiskelijoista. Heillä on aikaa ja mahdollisuuksia kehittyä, mutta jo tähän mennessä joukkueen saavutukset ovat olleet loistavia. On ollut etuoikeus saada olla mukana kisajoukkueen mukana. Matka jatkuu kohti uusia haasteita. Ensi lukuvuonna Pohjoismaiden osakilpailu NCPC järjestetään lokakuussa, Luoteis-Euroopan osakilpailu NWERC marraskuussa Bremenissä, ja ICPC-finaali maaliskuussa 2011 Kairossa.

Jaakko Kurhila, opintoesimies

 

Luotu

08.02.2010 - 13:21

Kansainvälinen BOI 2016 -ohjelmointikilpailu toukokuussa tietojenkäsittelytieteen laitoksella

Itämeren maiden parhaat nuoret ohjelmoijat kokoontuvat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle toukokuussa Baltic Olympiad in Informatics 2016 -kilpailuun.

 

 

 

 

 

Baltic Olympiad in Informatics (BOI) on vuodesta 1995 järjestetty ohjelmointikilpailu, johon osallistuu joukkueita Itämeren ympäriltä. Tänä vuonna kilpailu järjestetään 11.-15.5.2016 Helsingissä. Kilpailupaikkana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos.

Ainutlaatuinen Helsingin yliopiston avoin ohjelmointikurssi alkaa jälleen 15.1.2016

Helsingin yliopiston avoin ohjelmoinnin verkkokurssi (MOOC) on alkamassa jo viidettä vuotta peräkkäin. Suositun kurssin voi tehdä huvin vuoksi, osana lukio- tai ammattikouluopintoja tai jopa yliopiston sisäänpääsykokeena.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää keväällä 2016 kaikille ilmaisen ohjelmointikurssin. Kurssin voi aloittaa vaikka ei olisi ennen kuullutkaan ohjelmoinnista - kaikki selitetään ja perustellaan juurta jaksaen. Ohjelmointia oppii kuitenkin vain ohjelmoimalla, jonka vuoksi  kannattaa varautua siihen, että omasta taustasta riippuen viikoittaista tekemistä on noin viidestä kahteenkymmeneen tuntia.

Sasu Tarkomasta tietojenkäsittelytieteen laitoksen uusi johtaja

Jukka Paakin ilmoitettua luopuvansa laitoksen johtajan tehtävästä 1.1.2016 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi, on laitoksen uudeksi johtajaksi toimikaudelle 1.1.2016 – 31.12.2017 valittu laitoksen professori Sasu Tarkoma. Tehtävään haki yhteensä 7 hakijaa, joista rehtori on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin esityksen mukaisesti päättänyt nimetä Tarkoman.

Laitoksen väki onnittelee Sasua ja toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässään! Tässä vaiheessa on hyvä esittää muutama kysymys tulevalle johtajalle.

Yliopiston Game of Nolife -joukkue voitti länsi-eurooppalaisen ohjelmointikilpailun opiskelijoille

Finaalissa Thaimaassa keväällä 2016 Helsingin yliopiston opiskelijoilla on vastassaan maailman parhaat joukkueet.

Helsingin yliopisto on voittanut yliopistojen välisen NWERC 2015 -ohjelmointikilpailun, joka pidettiin Linköpingissä vastikään. Siihen osallistui 95 joukkuetta läntisestä Euroopasta. Helsingin yliopiston Game of Nolife -joukkueen muodostivat tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelijat Tuukka Korhonen, Olli Hirviniemi ja Otte Heinävaara.