ACM:n ICPC-loppukilpailu 2010

icpc-joukkue

ACM:n vuotuinen opiskelijoiden ohjelmointikilpailu ICPC (International Collegiate Programming Contest) huipentui 5.2.2010 käytyyn maailmanlaajuiseen loppukilpailuun. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna Harbinissa Koillis-Kiinassa.

 

Nuoret sankarit: Mikko Sysikaski, Mika Laitinen ja Aleksi Hartikainen

Loppukilpailuun oli lukuisten karsintojen kautta siivilöitynyt 103 kolmen hengen joukkuetta ympäri maailman LuK- ja FM-tason opiskelijoista; alkukilpailujen osallistujia oli noin 22000, ja he edustivat 1931 yliopistoa 82 eri maasta. TKTL:n joukkue – Aleksi Hartikainen, Mika Laitinen ja Mikko Sysikaski – saavutti loppukilpailussa kunnioitettavan jaetun sijan 36. Kilpailun taso oli erittäin korkea, ja kisatehtävät tänä vuonna erityisen haastavia. TKTL:n joukkue ehti viidessä tunnissa ratkaista neljä tehtävää kymmenestä; moni joukkue ei saanut finaalissa ratkaistua yhtään tehtävää. Voittajajoukkue Shanghai Jiaotong University sai ratkaistua 7 tehtävää sallitussa ajassa


Useiden vuosien ajan Venäjä ja Aasian maat ovat dominoineet kilpailua. Niin nytkin, sillä kilpailun kärkikolmikon muodosti Shanghai Jiaotong, Moscow State University ja National Taiwan University. Euroopan osakilpailun kolmesta jatkoon päässeestä yliopistosta Tukholman KTH ylsi sijalle 12 ja saksalainen Friedrich-Alexander-University sijalle 36. Tunnetuista tietojenkäsittelytieteessäkin menestyneistä huippuyliopistoista mukaan loppukilpailuun oli pääsyt Stanford University (sija 14), Cornell University, (sija 14), Carnagie Mellon University (sija 14), MIT (sija 14), Univ Illinois Urbana-Champaign (vain kunniamaininta, yksi ratkaistu tehtävä) ja Univ. Texas Austin (kunniamaininta, ei yhtään ratkaistua tehtävää). Monelle TKTL:nkin työntekijälle tuttu Petroskoin yliopisto eli Petrozavodsk State University menestyi tänä vuonna loistavasti saavuttaen sijan 5.

ACM:n ICPC-kilpailun merkitystä tai pr-arvoa ei ole Suomessa juuri ajateltu. Monien yliopistojen joukkueiden mukana oli valmentajan ja apuvalmentajan lisäksi useita ”huoltojoukkueen” ihmisiä. Petroskoin yliopiston rehtori oli oman yliopistonsa joukkueen mukana koko viikon. Petroskoi järjestääkin avoimen valmennusleirin ICPC-kilpailua varten kaksi kertaa vuodessa. Osallistujien osaamistasoa kuvaa se, että pääsponsori IBM lupasi tarjota neljän parhaan joukkueen jäsenelle suoraan työpaikan, ja lopuille 100 joukkueellekin harjoittelupaikan ympäri maailman. Valmentajien kokouksessa kilpailun johtaja William B. Poucher kertoi, että Venäjän presidentti osoitti kunnioitustaan viime vuoden voittajajoukkueelle (St. Petersburg State University of IT, Mechanics and Optics) kutsumalla koko joukkueen kesäasunnolleen juhlistamaan voittoa.

Kiinan valtiollinen tv-yhtiö CCTV lähetti kilpailuista tunnin koosteen, ja paikallinen Harbin tv 3,5 tunnin lähetyksen. Koko kilpailu palkinnonjakoineen ja alustuksineen kuvattiin noin kymmenen tv-kameran voimin 7,5 tunnin live-lähetykseksi. Live-lähetyksessä kisan tuomarit avasivat tehtävien ratkaisuja ja luonnehtivat niiden sudenkuoppia. Jokaisen kisajoukkueen monitorissa oli myös kamera ja mikrofoni, josta tv-lähetykseen saatiin kuvaa kisailijoista ”kentällä”. Tuomarit pystyvät seuraamaan myös jokaisen koneen kuvaruutua. Tämän takia teknisen tuen kautta tullut lähetys mahdollisti sen, että tuomarit kommentoivat reaaliajassa joukkueiden ratkaisuyrityksiä; esimerkiksi Waterloon yliopiston joukkueen virhe erään tehtävän ratkaisussa oli, että he käsittelivät liukulukua kokonaislukuna. Katselijat jännittivät, löytyykö bugi; lopulta löytyi, mutta aikaa meni hukkaan (sija 14).

ICPC-kilpailussa kolmen hengen joukkueet ratkovat ohjelmointitehtäviä, jotka tarkastetaan koneellisesti (ja myös käsin). Aikaa on 5 tuntia, ja tehtäviä kymmenen. Helpoimmatkin tehtävät ylittävät laitoksemme Tietorakenteiden harjoitustöiden vaatimustason, vaikeammat vaativat Algoritmien suunnittelu ja analyysi –kurssin tai vastaavien tietoja ja taitoja, esimerkiksi dynaamista ohjelmointia. Käyttöliittymän sijaan tehtävissä paino on algoritmisessa ratkaisussa, ja siksi syöttö- ja tulostus hoidetaan mahdollisimman suoraviivaisesti. Koko ICPC-finaalin tehtävien nippu on esillä paperinippuna kahvihuoneessa niille, joita tällaiset aivopähkinät kiinnostavat. Kuriositeettina mainittakoon, että kilpailun voittanut Shanghai Jiaotong University ratkaisi neljä tehtävää (C,D,G,J) reilussa tunnissa; ensimmäinen tehtäväratkaisu tuli kun 25 minuuttia oli kulunut (Belarusian State University ratkaisi tehtävän J). Kilpailussa koodin täytyy käytännössä olla myös testattua, sillä jokaisesta epäonnistuneesta ratkaisuyrityksestä annetaan 20 minuutin sakko, joka on merkittävä sijoituksia ajatellen.

Kisaohjelmointi on todellista taituruutta, jota ei voi kuin hämmästellä ja arvostaa. On selvää, että sellaisen taituruuden kehittymiseen vaaditaan valtava työmäärä. TKTL:n joukkue koostuu kokonaisuudessaan vasta toisen vuoden opiskelijoista. Heillä on aikaa ja mahdollisuuksia kehittyä, mutta jo tähän mennessä joukkueen saavutukset ovat olleet loistavia. On ollut etuoikeus saada olla mukana kisajoukkueen mukana. Matka jatkuu kohti uusia haasteita. Ensi lukuvuonna Pohjoismaiden osakilpailu NCPC järjestetään lokakuussa, Luoteis-Euroopan osakilpailu NWERC marraskuussa Bremenissä, ja ICPC-finaali maaliskuussa 2011 Kairossa.

Jaakko Kurhila, opintoesimies

 

Luotu

08.02.2010 - 13:21

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.