Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittamiseen

Kypsyysnäyte on erillinen lyhyt kirjoitelma (1-2 sivua) oman tutkielman aihepiiristä. Kirjoitelma kohdennetaan samanlaiselle yleisölle kuin itse tutkielmakin, eli toiselle oman alan kandidaattityövaiheessa olevalle lukijalle. Yleisön tietotaso määrää sen, mitä tekstissä voi olettaa lukijalle tutuksi, mitä pitää esitellä ja mitä perustelle. Kirjoitelma on tutkielmaa vapaampi esitysmuodoltaan, mutta tässäkin arvostetaan analyyttistä ja kriittistä otetta aihepiiriin. Kirjoitelman tarkoitus on  välittää tiedesidonnaista tietoa.

Kypsyysnäytteeseen ei sisällytetä kuvia tai lähdeviitteitä, eikä väliotsikoitakaan tarvita. Tekstillä tulee kuitenkin olla selkeä rakenne -- aloitus, käsittely, lopetus. 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan pakollisena osana LuK-tutkintoa (yliopistoasetus 794/2004) ja sen tarkoituksena on tukea kirjoittajana kehittymistä. Kypsyysnäytteen tarkastaa kielen ammattilainen, joka myös antaa palautetta. Kypsyysnäytetekstin on oltava kokonaan itse tuotettua eikä saa olla jonkun toisen jo korjauttamaa. Esimerkiksi tutkielmien ohjaajat eivät anna palautetta kypsyysnäyteestä teknisen sisällön osaltakaan ennen kuin kielitarkastuspalaute on saatu.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan kotona ja kirjoittamisaikaa on noin vuorokausi. Lähdemateriaaleja saa käyttää, vaikka sille ei tässä vaiheessa pitäisi olla erityisempää tarvetta. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää koko kirjoittamisaikaa, vaan vuorokausi antaa mahdollisuuden limittää normaalia elämää jakson sisään. Kirjoitelman voi vaikkapa laatia heti aiheen saavuttua ja tehdä parantelu- ja korjauskierroksen seuraavana päivänä ennen ohjaajalle valmiin tekstin palauttamista.

Kypsyysnäytteiden kirjoittamisajankohdan sopii ryhmän ohjaaja osallistujien kanssa. Kirjoittamisajankohta voi vaihdella ryhmän sisälläkin. Tavanomaisia aiheenannon välineitä ja tekstinpalautuksen keinoja ovat sähköposti, tapaaminen, Moodle-alusta tai muu yhdessä sovittu menettely.

Muistutettakoon vielä, että kirjoitelmiin on merkittävä otsikko, oma nimi ja kirjoitelman valmistumispäivä. 

1. Onko kypsyysnäyte vain muodollisuus vai voiko se tulla hylätyksi sisällöllisesti tai kielenkäytöllisesti?

Kypsyysnäyte kannattaa kirjoittaa ajatuksella ja uhrata viimeistelyynkin hiven aikaa. Tekstin on oltava kokonainen - aloitus, keskustelu, lopetus. Kypsyysnäyte on alkuaan ollut tavoitteiltaan kahtalainen. Toisaalta tarkistetaan (valvotuissa oloissa kirjoituttamalla), että tutkielma on itse kirjoitettu ja asia siten tunnetaan. Toisaalta tarkistetaan, että kokelas pystyy kypsästi käsittelemään omalla koulusivistyskielellään tieteellistä asiasisältöä. Koska kurssin aikana ohjaajat hyvinkin näkevät töitä omakohtaisesti työstettävän, jää olennaisemmaksi tuo jälkimmäinen osa, kypsä käsittely. Kyse ei ole kuitenkaan teennäisestä vakavuudesta vaan ymmärrettävyydestä, täsmällisyydestä ja väitteiden perustelun taidosta. 

Kypsyysnäytteitä kirjoitutetaan uudelleen eri otsikoinnilla (tai muulla tehtäväksiantotavalla) lukukausittain. Hylkäys voi olla joko esitystavasta johtuva  tai teknisen sisällön virheistä johtuva.