Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tulevaisuudessa mobiilipilvilaskentaa voitaisiin suorittaa muun muassa työpaikoilla, kodeissa ja yliopistoissa. Esimerkiksi öisin tai työpäivien aikana langattomaan verkkoon kytkettyä älypuhelinta voitaisiin käyttää osana mobiilipilvilaskentaa.

"Tällä tavalla hyödynnettäisiin puhelimien muodossa hajallaan olevaa laskentatehoa. Samalla älypuhelimet tekisivät jotakin järkevää myös silloin, kun ne eivät ole käytössä”, Lagerspetz sanoo.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään älypuhelimille laskenta-alustaa, jonka voisi ladata sovelluksena omaan älypuhelimeensa.

"Kuka tahansa voisi osallistua laskentaan ja sitä kautta tieteen tekemiseen asentamalla sovelluksen älypuhelimeensa”, Lagerspetz sanoo.

Mobiilipilvilaskennalla on kaikesta huolimatta ongelmansa. Samassa tilassa mobiililaitteet pystyvät laskemaan tehokkaasti niille annettua yhteistä laskentatehtävää. Ongelmallista olisi se, jos laitteet siirtyvät ihmisten mukana pois yhteisestä tilasta.

”Laskennan tulokset pitäisi työpaikalla kokouksen päätyttyä tallentaa jonnekin, jotta keskeneräistä laskentaa voitaisiin jatkaa myöhemmin muualla”, Lagerspetz sanoo.

Lue koko juttu Suomen Akatemian sivuilla.

Luotu

05.10.2016 - 09:57

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.