Petri Myllymäki HIITin johtajaksi

Laitoksen professori Petri Myllymäki on valittu Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT – Helsinki Institute for Information Technology) johtajaksi 1.8.2015 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Petri seuraa tehtävässä Aalto-yliopiston professori Sami Kaskea. Koska HIITin johtajan tehtävä on kokoaikainen, vapautetaan Petri (PM) samaksi ajaksi omasta professuuristaan, ja laitoksen johtajan (JP) suorittama työstävapautushaastattelu on siten paikallaan.

 

 

JP: Miksi hait HIITin johtajan tehtävää?

 

PM: Ulkokohtaisena motiivina oli HIITin tärkeä missio nyt ja jatkossakin. Henkilökohtaisena motiivina oli puolestaan se, että olen toiminut jo pitkään professorina ja tutkimusryhmän johtajana ja kaipasin uusia haasteita. Pääsen nyt esimerkiksi näkemään läheltä sitäkin HIITin toimintaa, jota en ole aiemmin oikein tuntenut.

 

JP: Mikä on mielestäsi Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tila ja HIITin asema alan tutkimuskentässä? Onko HIITillä omaa ”profiilia”?

 

PM: Tila on ihan hyvä, mutta voisi olla parempikin. Erityisesti Suomen tietojenkäsittelytieteen lippulaiva, Helsingin seutu, on lähellä Euroopan (ja maailman) kärkeä mutta aivan huipulle nousemisessa on silläkin vielä tekemistä. HIIT on tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa, koska se tarjoaa puitteet Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston väliselle yhteistyölle, jonka myötä huipulle on helpompi päästä yhdessä kuin kummankaan yksin. HIIT on profiloitunut erityisesti datatieteen (Data Science) huippututkimusyksiköksi, mikä on hyvä esimerkki laajemmasta ja kunnianhimoisemmasta teemasta, johon kumpikaan yliopisto ei voisi yksin panostaa riittävästi. Yleisesti ottaen digitalisaatio on Helsingin seudun ja HIITin suuri mahdollisuus.

 

JP: Millä keinoilla voitaisiin parantaa Suomen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen tilaa?

 

PM: Tila paranee huippujen rekrytoinnilla, joka vaatii puolestaan kunnon brändäystä (esimerkiksi leimalla ”Helsinki ICT”). Vähät rahat pitäisi käyttää isojen yhteisten tutkimusalueiden tukemiseen, jolloin saavutettaisiin nykyistä parempi impakti.

 

JP: Mihin suuntaan ja millä keinoilla aiot kehittää HIITin toimintaa?

 

PM: Minun ei pidä mennä korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki: HIITin tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) mukaan HIIT on tehnyt loistavaa työtä, jota on siis syytä jatkaa. Uusia tutkimusavauksia on vielä liian aikaista visioida; katsotaan nyt ensin esimerkiksi, miten HIITille käy rakenteellisen kehittämisen (RAKE) prosessissa. Minusta yleinen uusien avausten hyvä tekotapa on bottom-up, suurten strategisten top-down-avausten lisäksi. Pyrin myös poistamaan niitä historiasta juontuvia ongelmia, joita HIITin erityisasema laitoksista irrallisena ”norsunluutornina” on joskus saattanut aiheuttaa.

 

JP: Pitäisikö laitoksen ja Aallon vastaavien yksiköiden välistä yhteistyötä kehittää? Mihin suuntaan ja missä määrin? Mikä on HIITin rooli tässä yhteistyössä?

 

PM: Laitoksen ja Aallon välillä on jo nyt muutakin yhteistyötä kuin HIIT, hyvänä esimerkkinä toimiva tohtorinkoulutusverkosto. Myös perusopetuksessa on yhteistyötä ja koordinointia lisättävä, ja siinä HIIT on luonteva apuri. Kaukaisessa tulevaisuudessa voisi siintää jopa yhteinen Helsingin seudun laitos, tiedekunta tai peräti yliopisto.

 

JP: Nähdäänkö sinua jatkossa edelleen myös laitoksella, vai liukenetko kokonaan Otaniemeen?

 

PM: Myös HIITin johtajana minulla on edelleen oma tutkimusryhmä, joka toimii entiseen tapaan laitoksella. Jatkossa toimin toki nykyistä enemmän Otaniemessä, arviolta suhteessa fifty-sixty Kumpulan hyväksi. Opetuksessa tulen keskittymään enemmän perus- ja jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen ja vähemmän kurssien pitämiseen.

 

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”työstävapautumissanoja”?

 

PM: CoSCossa yleisenä mottona oli ”Just do it”, jonka Nike sitten törkeästi varasti. Luonnontieteellisessä tutkijakoulussa olen lanseerannut mottoa ”Mostly harmless” kuvaamaan sitä, millä tavalla hallinnollisten elinten tulisi vaikuttaa tutkijoiden elämään. Tämä näkökulma tulee olemaan osa tulevaa työtäni, sillä johtajan miellyttäviin tehtäviin kuuluu myös pohtia hallinnon ja tutkimusorganisaation välistä suhdetta.

 

Luotu

28.05.2015 - 10:13

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.