Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

JP: Mitä olet tehnyt viime vuosina?

KL: Siirryin laitokselta syksyllä 2011 Laureaan tietojenkäsittelyn yliopettajaksi. Sen jälkeen toimenkuvani on muuttunut pariin otteeseen, osin Laureassa tehtyjen toimilupa- ja organisaatiouudistusten takia: keväällä 2012 Keravan yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaavaksi kehittämispäälliköksi, syksyllä 2012 tietojenkäsittelyn ja matkailun koulutusohjelmien kehittämispäälliköksi ja vuoden 2015 alussa uuteen TKI-kehitysyksikköön. Viime vuosina en siis ole ollut toteuttamassa opetusta vaan pikemminkin suunnittelemassa sitä ja organisoimassa erilaisia Laurean kehityshankkeita.

JP: Miksi hait laitoksen opintoesimiehen paikkaa?

KL: Ensinnäkin, tehtävä oli ns. mielenkiintoinen, ja olen ollut siitä kiinnostunut jo aiemminkin. Lisäksi laitoksella – toisin kuin ammattikorkeakoulussa – on mahdollista tehdä myös tutkimusta. Ja kolmanneksi, juuri äskettäin tapahtunut toimenkuvani muuttuminen Laureassa teki sieltä lähtemisen helpoksi.

JP: Mihin aiot opintoesimiehenä panostaa erityisesti?

KL: Minun on syytä jatkaa Jaakon viitoittamalla hyvällä polulla poistamassa esteitä opintojen ja niiden etenemisen tieltä. Lisäksi pyrin vaikuttamaan siihen, että laitokselle epäedulliset OKM:n rahoitusmallin elementit saataisiin paremmalle tolalle.

JP: Olet ollut töissä sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Millä tavoin nämä kaksi eroavat toisistaan?

KL: Suurin ero on (tieteellinen) tutkimus, jota tehdään yliopistoissa mutta ei ammattikorkeakouluissa. Toinen merkittävä ero on siinä, että ammattikorkeakoulujen on lain mukaan palveltava paikallista alueellista kehittämistä mm. koulutustarjonnan osalta.

JP: Miltä laitoksen opetus vaikuttaa ”ulkopuolisin silmin”, ja mitenkä sitä voisi vielä parantaa?

KL: Muutamassa päivässä en ole ehtinyt luomaan mitään syvällistä näkemystä, mutta tilannehan on yleisesti ottaen ja tunnetusti erittäin hyvä. Tärkeintä on pitää jatkossakin yllä hyvää menoa ja flowta. Yhden potentiaalisen ongelman olen jo kuitenkin ehtinyt havaita: kun laitoksen ”rakenteellisen” henkilöstösuunnitelman mukaisesti lähivuosina eläkkeelle jäävät lehtorit on tarkoitus korvata apulaisprofessoreilla ja professoreilla, niin millaisia uudelleenjärjestelyjä tarvitaan opetuksessa sekä sen volyymin että laadun takaamiseksi?

JP: Onko sinulla harrastuksia?

KL: Pääharrastukseni on liikunta ja erityisesti polkupyöräily; osallistun esimerkiksi nyt kesäkuussa massatapahtumassa noin 300 kilometrin pituiseen Vättern-järven ympäripyöräilyyn. Lisäksi harrastan klassista musiikkia, lähinnä laulua kamariyhtyeessä.

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”virkaanastujaissanoja”?

KL: ”Tulen tekemään oman hiihtoni.”

 

Luotu

06.03.2015 - 12:04

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.