Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

JP: Mitä olet tehnyt viime vuosina?

KL: Siirryin laitokselta syksyllä 2011 Laureaan tietojenkäsittelyn yliopettajaksi. Sen jälkeen toimenkuvani on muuttunut pariin otteeseen, osin Laureassa tehtyjen toimilupa- ja organisaatiouudistusten takia: keväällä 2012 Keravan yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaavaksi kehittämispäälliköksi, syksyllä 2012 tietojenkäsittelyn ja matkailun koulutusohjelmien kehittämispäälliköksi ja vuoden 2015 alussa uuteen TKI-kehitysyksikköön. Viime vuosina en siis ole ollut toteuttamassa opetusta vaan pikemminkin suunnittelemassa sitä ja organisoimassa erilaisia Laurean kehityshankkeita.

JP: Miksi hait laitoksen opintoesimiehen paikkaa?

KL: Ensinnäkin, tehtävä oli ns. mielenkiintoinen, ja olen ollut siitä kiinnostunut jo aiemminkin. Lisäksi laitoksella – toisin kuin ammattikorkeakoulussa – on mahdollista tehdä myös tutkimusta. Ja kolmanneksi, juuri äskettäin tapahtunut toimenkuvani muuttuminen Laureassa teki sieltä lähtemisen helpoksi.

JP: Mihin aiot opintoesimiehenä panostaa erityisesti?

KL: Minun on syytä jatkaa Jaakon viitoittamalla hyvällä polulla poistamassa esteitä opintojen ja niiden etenemisen tieltä. Lisäksi pyrin vaikuttamaan siihen, että laitokselle epäedulliset OKM:n rahoitusmallin elementit saataisiin paremmalle tolalle.

JP: Olet ollut töissä sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Millä tavoin nämä kaksi eroavat toisistaan?

KL: Suurin ero on (tieteellinen) tutkimus, jota tehdään yliopistoissa mutta ei ammattikorkeakouluissa. Toinen merkittävä ero on siinä, että ammattikorkeakoulujen on lain mukaan palveltava paikallista alueellista kehittämistä mm. koulutustarjonnan osalta.

JP: Miltä laitoksen opetus vaikuttaa ”ulkopuolisin silmin”, ja mitenkä sitä voisi vielä parantaa?

KL: Muutamassa päivässä en ole ehtinyt luomaan mitään syvällistä näkemystä, mutta tilannehan on yleisesti ottaen ja tunnetusti erittäin hyvä. Tärkeintä on pitää jatkossakin yllä hyvää menoa ja flowta. Yhden potentiaalisen ongelman olen jo kuitenkin ehtinyt havaita: kun laitoksen ”rakenteellisen” henkilöstösuunnitelman mukaisesti lähivuosina eläkkeelle jäävät lehtorit on tarkoitus korvata apulaisprofessoreilla ja professoreilla, niin millaisia uudelleenjärjestelyjä tarvitaan opetuksessa sekä sen volyymin että laadun takaamiseksi?

JP: Onko sinulla harrastuksia?

KL: Pääharrastukseni on liikunta ja erityisesti polkupyöräily; osallistun esimerkiksi nyt kesäkuussa massatapahtumassa noin 300 kilometrin pituiseen Vättern-järven ympäripyöräilyyn. Lisäksi harrastan klassista musiikkia, lähinnä laulua kamariyhtyeessä.

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”virkaanastujaissanoja”?

KL: ”Tulen tekemään oman hiihtoni.”

 

Luotu

06.03.2015 - 12:04

Uutistuotanto automatisoituu – metatoimittajat tulevat

Uutistuotanto muuttuu, kun rutiininomaisempaa toimitustyötä automatisoidaan. Helsingin yliopisto ja VTT tutkivat, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan.

Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tietojenkäsittelytieteen laitos ja F-Secure käynnistävät tietoturva-alan MOOC-kurssin

 

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja F-Secure käynnistävät yhteistyössä tietoturvaan liittyvän ilmaisen ja kaikille avoimen MOOC-kurssinverkossa. Cyber Security Base with F-Secure –kurssin:http://mooc.fi/courses/2016/cybersecurity/tavoitteena on tukea työllistymistä tietoturva-alalle.

Verkkokurssi alkaa tiistaina 25.10.2016 ja kuuluu tietojenkäsittelytieteen valinnaisiin opintoihin. Sille voivat osallistua myös muut kuin yliopiston perustutkinto-opiskelijat.

Workshop on Mobile Services and Edge Computing

 

 

 

 

 

 

 

Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjesti kansainvälisen workshopin yhdessä Tsinghuan yliopiston ja Hong Kong University of Science and Technologyn kanssa. Tutustu tapahtuman kotisivuihin tästä ja lue englannin kielinen uutinen tästä.