Malware Insights: Haittaohjelmat kuriin ennakoimalla

Toinen Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee edistysaskelia haittaohjelmien määrän arvioinnissa sekä niiden ennakoivassa tunnistamisessa. Tämä tutkimus julkaistiin arvostetussa World Wide Web -konferenssissa huhtikuussa 2014.

Kuukauden tutkimustulos: Haittaohjelmat kuriin ennakoimalla

Älypuhelimia on nykypäivänä kaikkialla, ja ne sisältävät suuren määrän henkilökohtaista tietoa käyttäjistään. Soitot ja viestit ovat maksullisia käyttäjille, ja älypuhelimia käytetään myös yhä enemmän maksuvälineinä. Yksi suurimmista älypuhelimien käyttöön liittyvistä peloista onkin laajamittainen haittaohjelmahyökkäys. Uusi tutkimus osoittaa, että keskimäärin 0,25 prosenttia Android-alustaa käyttävistä laitteista on haittaohjelmien saastuttamia. Luku on merkittävästi suurempi kuin edellinen puolueeton arvio. Tutkijat ovat myös kehittäneet tekniikan, jolla aiemmin tuntemattomien haittaohjelmien saastuttamat laitteet voidaan tunnistaa.

Intelin Collaborative Research Institute for Secure Computing ICRI-SC -tutkimuskeskuksessa (http://www.icri-sc.org) työskentelevät Helsingin yliopiston tutkijat pitävät tämän vuoden World Wide Web -konferenssissa (http://www2014.kr/) esitelmän, joka tarjoaa vastauksen tähän kysymykseen Malware Insights -tutkimusprojektin pohjalta.

Projektiryhmän jäsenet – Hien Truong, Eemil Lagerspetz, Sourav Bhattacharya ja Petteri Nurmi professori N. Asokanin ja professori Sasu Tarkoman johdolla – ovat tutkineet haittaohjelmien todellista levinneisyyttä Android-laitteissa. Työhän osallistui myös Adam J. Oliner Berkeleyn yliopiston AMPLab-tutkimusprojektista. Uusi tutkimus osoittaa, että keskimäärin 0,25 prosenttia Android-alustaa käyttävistä laitteista on virusten saastuttamia. Luku on merkittävästi suurempi kuin edellinen puolueeton arvio. Tutkijat keräsivät anonyymia tietoa yli 50 000 laitteesta seitsemän kuukauden ajalta.

Arvio haittaohjelmien määrästä

Uutiset ja tiedotteet Android-laitteita uhkaavista uusista haittaohjelmista saapuvat jatkuvana virtana vuodesta toiseen, mutta tutkimustietoa todellisista virustartunnoista on ollut vaikea saada. Löydettyjen haittaohjelmatyyppien määristä on runsaasti tietoa, mutta ei ole varmuutta siitä, kuinka suurissa määrin niitä todella löytyy käyttäjien laitteista. Mikäli älypuhelinten haittaohjelmista tulee yhtä yleisiä kuin tietokoneiden vastaavista muutamia vuosia sitten, ne olisivat merkittävä turvallisuusriski. Harvat tehdyt arviot eroavat toisistaan rajusti: eräs virustorjuntayritys arvioi, että yli neljä prosenttia Android-laitteista on saastuneita, kun taas yhdysvaltalainen akateeminen tutkimus esitti, että haittaohjelmat vaivaavat alle 0,0009 prosenttia maan älypuhelimista.

Mistä vaihtelu johtuu?

MIT Technology Review käytti Malware Insights -projektin pohjalta laadittua arXiv-tutkimusraporttia artikkelissaan Emerging Technology from the arXiv -osiossa (http://www.technologyreview.com/view/522771/first-direct-measurement-of-infection-rates-for-smartphone-viruses/).

Uusien haittaohjelmien ennakointi

– ”Tämä on vasta alkua. Seuraavaksi yritämme parantaa tulostemme tarkkuutta ja tunnistaa haavoittuvaiset laitteet ennen kuin ne altistuvat haittaohjelmille. Olen innoissani mahdollisuudesta käyttää tutkimustietoa parantamaan turvallisuutta.” professori Asokan kertoo.

Tutkijat arvelivat, että haittaohjelmien saastuttamilla älypuhelimilla saattaa olla muita yhteisiä harmittomia sovelluksia, koska käyttäjät ovat saattaneet ostaa sovellukset samasta kauppapaikasta. Tämän oletuksen perusteella tutkittiin, olisiko mahdollista kehittää tekniikka, joka voisi tunnistaa aiemmin tuntemattomien haittaohjelmien saastuttamat laitteet. Tutkimuksessa tällä metodilla valikoidut puhelimet olivat viisi kertaa todennäköisemmin saastuneita kuin sattumanvaraisesti valitut laitteet.

– ”Uusien haittaohjelmien tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä tai lieventää. Pyrimme tunnistamaan haitoille alttiit laitteet ja tutkimaan ne, jotta uudet haittaohjelmat voidaan pysäyttää mahdollisimman nopeasti” professori Tarkoma jatkaa.

Kuva: Vasemmalta Sourav Bhattacharya, Eemil Lagerspetz, Hien Truong ja Adam J. Oliner WWW 2014 -konferenssissa.

Linkki artikkeliin:

The company you keep: mobile malware infection rates and inexpensive risk indicators. WWW 2014. http://doi.acm.org/10.1145/2566486.2568046.

Luotu

24.04.2014 - 16:38

Sujuuko englanti?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on huolehtinut kansainvälisen henkilöstönsä hyvinvoinnista jo pitkään. Englannin käyttäminen päivittäisessä viestinnässä on tärkeä osa tätä työtä.

– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Linus Torvalds innosti alan opiskelijoita laitoksella

Laitoksen alumni, Helsingin yliopiston kunniatohtori, Suomen tunnetuin tietojenkäsittelytieteen edustaja maailmalla Linus Torvalds vieraili Kumpulan kampuksella 23. lokakuuta. Hän vastaili opiskelijoiden ja henkilökunnan kysymyksiin vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa, jossa noin 300 läsnäolijaa tenttasivat häntä. Koska sana oli vapaa ja Torvalds painotti sitä, että kaikkea saa kysyä, kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan

Professorista pääjohtajaksi

Suomen Akatemialla oli 16.12.2011 mielenkiintoista tiedotettavaa: ”Valtioneuvosto on nimittänyt professori, akateemisten asioiden vararehtori Heikki Mannilan Suomen Akatemian pääjohtajaksi. Virka täytetään ajalle 1.3.2012–28.2.2017.” Mutta kenestä oikein on kysymys?

Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.