Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.

Kun Stanfordin yliopiston avoin verkkokurssi tekoälystä syksyllä 2011 sai yli 160 000 osallistujaa kaikkialta maailmasta, MOOCeista tuli hetkessä yliopisto-opetuksen kuumin puheenaihe. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot kuten Stanford ja MIT lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen useamman kurssin voimin.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen (TKTL) MOOC-kurssien syntyhistoria poikkeaa yllä mainittujen tahojen kurssien synnystä. TKTL:n tarkoitus ei ollut kehittää verkkokursseja lainkaan. TKTL:llä alkoi keväällä 2010 opetuskokeilu, jossa alkupään ohjelmointikursseja muutettiin siten, että perinteisen luentokurssin sijaan opiskelijat pantiin koneen ääreen hommiin. Samalla heille tarjottiin riittävästi ohjausta kurssin ohjelmointitehtävien suorittamiseen siten, että tärkeimpänä oppimismenetelmänä olisi oma oivallus. Tätä uutta opetusmenetelmää ruvettiin kutsumaan tehostetun kisällioppimisen menetelmäksi (engl. Extreme Apprenticeship method).

Menetelmä perustuu siihen, että opiskelijat tekevät itsenäisesti vaikkakin ohjatusti paljon erilaisia tehtäviä. Aluksi näiden tehtävien tarkistaminen tehtiin manuaalisesti, eli ohjaaja tarkasti opiskelijan ruudulta toimiko opiskelijan ohjelma oikein. Koska ohjelmakoodia pystyy testaamaan automaattisesti, syksyllä 2011 rakennettiin tähän tarpeeseen tehtävien automaattinen testausjärjestelmä, TestMyCode (TMC).

Tehostettu kisällioppiminen yhdistettynä TMC:hen on nostanut TKTL:n ohjelmointikurssien opintomenestystä huomattavasti. Samalla tehtävien automaattinen tarkistaminen mahdollisti sen, ettei ollut mitään syytä mikseivät muutkin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat voisi osallistua kursseille. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä saadun tuen avulla kurssin infrastruktuuri saatiin sellaiselle tasolle, että ohjelmointikurssi pystyttiin tarjoamaan ensimmäistä kertaa avoimena kaikille halukkaille.

Samaan aikaan kun suunnittelimme ensimmäistä Ohjelmoinnin MOOCia syntyi ajatus siitä, että haluaisimme kurssin menestyksekkäästi suorittavat TKTL:lle opiskelemaan. Päädyimme siihen, että haastattelemme kurssin päätyttyä kaikki potentiaaliset hakijat, jotta varmistuisimme heidän osaamisestaan. Opinto-oikeuden mahdollistaminen sovittiin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa, ja ensimmäinen Ohjelmoinnin MOOC alkoi tammikuussa 2012.

Odotimme ensimmäiselle MOOC-kurssillemme noin kolmeakymmentä osallistujaa. Kurssin kuitenkin aloitti 417 osallistujaa, mikä oli järjestäjille suuri positiivinen yllätys. Heistä noin 50 haki opiskelupaikkaa MOOCin kautta, eli he sekä hakivat laitokselle, että suorittivat 12 viikkoa kestäneen kurssin. Tämän lisäksi moni lukiolainen, opiskelija ja työelämässä oleva suoritti kurssin loppukokeella osana opintojaan tai muuten vaan harrastuneisuuttaan. Kurssin vaatimustaso on huomattavan korkea, joten itsenäisen suorituksen tehneiden saavutus on kunnioitettava.

Tulemme jatkossakin tarjoamaan kursseja siten, että:

  • oppiminen perustuu opiskelijoiden aktiiviseen tekemiseen
  • ohjelmointi tapahtuu ammattimaisessa ohjelmointiympäristössä
  • kurssien järjestäminen liittyy suoraan oman opetuksemme kehittämiseen
  • kurssit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija, laitoksen henkilökunta ja alumnit: ota MOOC-kurssit puheeksi lähipiirissäsi tai laita tiedon kiertoon sosiaalisen median palveluissa kuten Facebook, LinkedIn tai Twitter.

MOOC-kurssin sivu:  mooc.fi  eli  mooc.cs.helsinki.fi

MOOC palkittiin Suomen eOppimiskeskuksen eEemeli 2012 -kilpailun "Parasta parasta" -sarjasssa jaetulla ensimmäisellä palkinnolla.

Luotu

11.01.2012 - 17:38

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.