Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.

Kun Stanfordin yliopiston avoin verkkokurssi tekoälystä syksyllä 2011 sai yli 160 000 osallistujaa kaikkialta maailmasta, MOOCeista tuli hetkessä yliopisto-opetuksen kuumin puheenaihe. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot kuten Stanford ja MIT lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen useamman kurssin voimin.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen (TKTL) MOOC-kurssien syntyhistoria poikkeaa yllä mainittujen tahojen kurssien synnystä. TKTL:n tarkoitus ei ollut kehittää verkkokursseja lainkaan. TKTL:llä alkoi keväällä 2010 opetuskokeilu, jossa alkupään ohjelmointikursseja muutettiin siten, että perinteisen luentokurssin sijaan opiskelijat pantiin koneen ääreen hommiin. Samalla heille tarjottiin riittävästi ohjausta kurssin ohjelmointitehtävien suorittamiseen siten, että tärkeimpänä oppimismenetelmänä olisi oma oivallus. Tätä uutta opetusmenetelmää ruvettiin kutsumaan tehostetun kisällioppimisen menetelmäksi (engl. Extreme Apprenticeship method).

Menetelmä perustuu siihen, että opiskelijat tekevät itsenäisesti vaikkakin ohjatusti paljon erilaisia tehtäviä. Aluksi näiden tehtävien tarkistaminen tehtiin manuaalisesti, eli ohjaaja tarkasti opiskelijan ruudulta toimiko opiskelijan ohjelma oikein. Koska ohjelmakoodia pystyy testaamaan automaattisesti, syksyllä 2011 rakennettiin tähän tarpeeseen tehtävien automaattinen testausjärjestelmä, TestMyCode (TMC).

Tehostettu kisällioppiminen yhdistettynä TMC:hen on nostanut TKTL:n ohjelmointikurssien opintomenestystä huomattavasti. Samalla tehtävien automaattinen tarkistaminen mahdollisti sen, ettei ollut mitään syytä mikseivät muutkin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat voisi osallistua kursseille. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä saadun tuen avulla kurssin infrastruktuuri saatiin sellaiselle tasolle, että ohjelmointikurssi pystyttiin tarjoamaan ensimmäistä kertaa avoimena kaikille halukkaille.

Samaan aikaan kun suunnittelimme ensimmäistä Ohjelmoinnin MOOCia syntyi ajatus siitä, että haluaisimme kurssin menestyksekkäästi suorittavat TKTL:lle opiskelemaan. Päädyimme siihen, että haastattelemme kurssin päätyttyä kaikki potentiaaliset hakijat, jotta varmistuisimme heidän osaamisestaan. Opinto-oikeuden mahdollistaminen sovittiin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa, ja ensimmäinen Ohjelmoinnin MOOC alkoi tammikuussa 2012.

Odotimme ensimmäiselle MOOC-kurssillemme noin kolmeakymmentä osallistujaa. Kurssin kuitenkin aloitti 417 osallistujaa, mikä oli järjestäjille suuri positiivinen yllätys. Heistä noin 50 haki opiskelupaikkaa MOOCin kautta, eli he sekä hakivat laitokselle, että suorittivat 12 viikkoa kestäneen kurssin. Tämän lisäksi moni lukiolainen, opiskelija ja työelämässä oleva suoritti kurssin loppukokeella osana opintojaan tai muuten vaan harrastuneisuuttaan. Kurssin vaatimustaso on huomattavan korkea, joten itsenäisen suorituksen tehneiden saavutus on kunnioitettava.

Tulemme jatkossakin tarjoamaan kursseja siten, että:

  • oppiminen perustuu opiskelijoiden aktiiviseen tekemiseen
  • ohjelmointi tapahtuu ammattimaisessa ohjelmointiympäristössä
  • kurssien järjestäminen liittyy suoraan oman opetuksemme kehittämiseen
  • kurssit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija, laitoksen henkilökunta ja alumnit: ota MOOC-kurssit puheeksi lähipiirissäsi tai laita tiedon kiertoon sosiaalisen median palveluissa kuten Facebook, LinkedIn tai Twitter.

MOOC-kurssin sivu:  mooc.fi  eli  mooc.cs.helsinki.fi

MOOC palkittiin Suomen eOppimiskeskuksen eEemeli 2012 -kilpailun "Parasta parasta" -sarjasssa jaetulla ensimmäisellä palkinnolla.

Luotu

11.01.2012 - 17:38

Luovaa laskentaa Helsingin Yliopistossa

Laskennallinen luovuus on melko uusi tietojenkäsittelyn tutkimusala. Tästä huolimatta sen ympärille on jo kehittynyt aktiivinen, kansainvälinen ryhmä akateemisia tutkijoita. Professori Hannu Toivosen luotsaama Helsingin Yliopiston Discovery-tutkimusryhmä on osa tätä kansainvälistä yhteisöä. Ryhmän kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat erityisesti kielellisen luovuuden metodit, kuten runojen koneellinen luominen, sana-assosiaatioiden tutkimus, huumori, sekä automaattinen tekstien yhteenveto. Tämän lisäksi ryhmä on tehnyt tutkimusta musiikin koneellisesta säveltämisestä, ihmisen ja koneen välisestä yhteisluovuudesta, sekä kuvallisten metaforien luomisesta.

Vapaamuotoiset sormieleet mobiilitunnistukseen

Kolmas Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee uusia tuloksia käyttäjien tunnistamisessa vapaamuotoisten sormieleiden avulla mobiililaitteilla. Tämä tutkimus julkaistaan tunnetussa ACM MobiSys -konferenssissa kesäkuussa 2014.

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa 23. toukokuuta 2014.