Tutki, opeta ja harrasta sitä, mikä on kivaa

Laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteiseen HeCSE-tutkijankoulutusohjelmaan on vastikään valittu uusia jatko-opiskelijoita. Yksi nousevista nuorista tutkijoistamme on Antti Laaksonen.

Antti on valmistunut maisteriksi keväällä 2011. Köykäisiä teollisuuteen tehtäviä Scrum-graduja työkseen lukevien mieltä varmaankin lämmittää, että tämä opiskelija kirjoitti gradunsa aivan tietojenkäsittelytieteen ydinalueelta, säännöllisten lausekkeiden minimoinnista. Aihe oli Antin itsensä valitsema, koska se oli ”kiinnostava ja sopivan haastava”.

Perinteiseen akateemiseen tyyliin Antti on omien opintojensa ohessa myös toiminut laitoksella opettajana lempikursseillaan Ohjelmoinnin perusteet, Ohjelmoinnin jatkokurssi, Tietorakenteet ja Laskennan mallit. Opettaminen on sujunut vähintäänkin kohtuullisesti, sillä Antti palkittiin vuonna 2010 laitoksen arvostetulla nuorempien opettajien ”vuoden opettaja” –palkinnolla. Vaikka palkinto sinällään olikin Antille mieluinen yllätys, ei se kuitenkaan tunnu olleen aivan täydellinen yllätys, koska Antti kertoo nähneensä paljon vaivaa oman opettamisensa eteen.

FM-tutkinnon jälkeen oli vuorossa välittömästi jatko-opiskelu, koska Anttia kiinnostaa tutkimustyö ja mahdollisesti jopa ammattimainen sellainen. Hän on valinnut tutkimusaiheekseen musiikin automaattisen transkription, jossa digitaalisessa muodossa (esim. CD-levyllä) olevaa musiikkia muunnetaan symboliseen esitysmuotoon (kuten nuoteiksi). Toisin kuin yleensä, Antilla on vankan teoriapohjan (tietojenkäsittelytieteen lisäksi opintoja musiikkitieteessä) lisäksi aiheesta myös käytännön kokemusta ja näkemystä: hän soittaa sekä viulua että pianoa ja tekee sovituksia pienille kokoonpanoille.

Yhtenä kontribuutiona Antin tutkimustyössä on musiikin tyylilajin hyödyntäminen transkriptiossa. Toisin sanoen, kun tiedetään, mitä tiettyä tyylilajia musiikki on, sitä helpompaa on tuottaa sille oikea symbolinen esitysmuoto. Antti keskittyy tutkimuksessaan länsimaiseen taidemusiikkiin ja sen eri muotoihin, joihin esimerkiksi myös pop-musiikki lukeutuu. Lopultakin siis tullaan osoittamaan tieteellisesti se meidän kaikkien entisten nuorten tietämä fakta, että Jethro Tull, Procol Harum ja Johann Sebastian Bach ovat vain muunnelmia samasta ydinteemasta.

Antin väitöskirja valmistuu joskus nelivuotisen HeCSE-kauden 2012-2015 loppupuolella Esko Ukkosen ja Kjell Lemströmin ohjauksessa. Toistaiseksi Antti on perehtynyt aihealueen aiempaan tutkimustyöhön, ja päätoiminen tosi rypistys alkaa vuoden 2012 alussa. Antti aikoo jatko-opintojensa ohessa jatkaa myös hyväksi tunnustettua opetustaan laitoksella.

Harrastuksikseen Antti mainitsee musiikin ja ohjelmoinnin, eli täsmälleen samat asiat, joita hän tutkii ja opettaa. Kun en saanut Anttia myöntämään, etteivät työ ja harrastukset voi olla sama asia, jouduin turvautumaan Wikipediaan: ”Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, ei rahallinen palkkio. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen. Päämääränä on kuitenkin itsensä toteuttaminen. Joillakin kuitenkin harrastus ja työ ovat yhdessä, ja he ovat täysin tyytyväisiä tilanteeseen.” Joten täytynee tunnustaa, että Antti on osannut valita myös harrastukset oman mielensä mukaisiksi.

Kesällä 2011 lasten Linkki-ohjelmointileirillä ohjaajina toimivat Pekka Mikkola (vas.), Antti Laaksonen, Emilia Hjelm sekä Arto Vihavainen (ei kuvassa). Kuva: Hanna Mäenpää.

Teksti: Jukka Paakki

 

Luotu

18.12.2011 - 19:15

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.