Tutki, opeta ja harrasta sitä, mikä on kivaa

Laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteiseen HeCSE-tutkijankoulutusohjelmaan on vastikään valittu uusia jatko-opiskelijoita. Yksi nousevista nuorista tutkijoistamme on Antti Laaksonen.

Antti on valmistunut maisteriksi keväällä 2011. Köykäisiä teollisuuteen tehtäviä Scrum-graduja työkseen lukevien mieltä varmaankin lämmittää, että tämä opiskelija kirjoitti gradunsa aivan tietojenkäsittelytieteen ydinalueelta, säännöllisten lausekkeiden minimoinnista. Aihe oli Antin itsensä valitsema, koska se oli ”kiinnostava ja sopivan haastava”.

Perinteiseen akateemiseen tyyliin Antti on omien opintojensa ohessa myös toiminut laitoksella opettajana lempikursseillaan Ohjelmoinnin perusteet, Ohjelmoinnin jatkokurssi, Tietorakenteet ja Laskennan mallit. Opettaminen on sujunut vähintäänkin kohtuullisesti, sillä Antti palkittiin vuonna 2010 laitoksen arvostetulla nuorempien opettajien ”vuoden opettaja” –palkinnolla. Vaikka palkinto sinällään olikin Antille mieluinen yllätys, ei se kuitenkaan tunnu olleen aivan täydellinen yllätys, koska Antti kertoo nähneensä paljon vaivaa oman opettamisensa eteen.

FM-tutkinnon jälkeen oli vuorossa välittömästi jatko-opiskelu, koska Anttia kiinnostaa tutkimustyö ja mahdollisesti jopa ammattimainen sellainen. Hän on valinnut tutkimusaiheekseen musiikin automaattisen transkription, jossa digitaalisessa muodossa (esim. CD-levyllä) olevaa musiikkia muunnetaan symboliseen esitysmuotoon (kuten nuoteiksi). Toisin kuin yleensä, Antilla on vankan teoriapohjan (tietojenkäsittelytieteen lisäksi opintoja musiikkitieteessä) lisäksi aiheesta myös käytännön kokemusta ja näkemystä: hän soittaa sekä viulua että pianoa ja tekee sovituksia pienille kokoonpanoille.

Yhtenä kontribuutiona Antin tutkimustyössä on musiikin tyylilajin hyödyntäminen transkriptiossa. Toisin sanoen, kun tiedetään, mitä tiettyä tyylilajia musiikki on, sitä helpompaa on tuottaa sille oikea symbolinen esitysmuoto. Antti keskittyy tutkimuksessaan länsimaiseen taidemusiikkiin ja sen eri muotoihin, joihin esimerkiksi myös pop-musiikki lukeutuu. Lopultakin siis tullaan osoittamaan tieteellisesti se meidän kaikkien entisten nuorten tietämä fakta, että Jethro Tull, Procol Harum ja Johann Sebastian Bach ovat vain muunnelmia samasta ydinteemasta.

Antin väitöskirja valmistuu joskus nelivuotisen HeCSE-kauden 2012-2015 loppupuolella Esko Ukkosen ja Kjell Lemströmin ohjauksessa. Toistaiseksi Antti on perehtynyt aihealueen aiempaan tutkimustyöhön, ja päätoiminen tosi rypistys alkaa vuoden 2012 alussa. Antti aikoo jatko-opintojensa ohessa jatkaa myös hyväksi tunnustettua opetustaan laitoksella.

Harrastuksikseen Antti mainitsee musiikin ja ohjelmoinnin, eli täsmälleen samat asiat, joita hän tutkii ja opettaa. Kun en saanut Anttia myöntämään, etteivät työ ja harrastukset voi olla sama asia, jouduin turvautumaan Wikipediaan: ”Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, ei rahallinen palkkio. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen. Päämääränä on kuitenkin itsensä toteuttaminen. Joillakin kuitenkin harrastus ja työ ovat yhdessä, ja he ovat täysin tyytyväisiä tilanteeseen.” Joten täytynee tunnustaa, että Antti on osannut valita myös harrastukset oman mielensä mukaisiksi.

Kesällä 2011 lasten Linkki-ohjelmointileirillä ohjaajina toimivat Pekka Mikkola (vas.), Antti Laaksonen, Emilia Hjelm sekä Arto Vihavainen (ei kuvassa). Kuva: Hanna Mäenpää.

Teksti: Jukka Paakki

 

Luotu

18.12.2011 - 19:15

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.