Tivit Future Internet -tutkimusohjelman tulosseminaari 15.2.2011

Tivit Future Internet -tutkimusohjelmaa kokoontui seminaariin tiistaina 15.2. esittelemään projektin toisessa vaiheessa saavutettuja tuloksia esitelmien, julisteiden ja demojen avulla. Ohjelma on osa kansallista ICT SHOK -yhteistyöprojektia, jota hallinnoi Tivit Oy.

Seminaarin ohjelma on verkossa: http://www.futureinternet.fi/seminar_2011.htm

Kirjoittaja kävi kuulemassa esityksiä ja ihastelemassa demoja; paikalla oli useita muitakin laitoslaisia, mukaanlukien ainakin yksi erityistä harrastuneisuutta osoittanut fuksi! Alle on koottu kuulumisia seminaarista.

Internet uusiksi

Scott Shenkerin (University of California, Berkeley) kutsuesitelmä käsitteli Internetin uudistamista. Monia verkon nykyongelmia, kuten palvelunestohyökkäykset tai ruuhkautuminen, ratkaisevia ehdotuksia on kehitetty viimeisen 10 vuoden aikana. Niiden käyttöönotto on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa verkon jäykän rakenteen takia: kaikki kuljetustasolta sovellustasolle rakentuu yhden standardin ympärille (Internet Protocol, IP).

Shenker painottaa, että verkon rakenne pitää muuttaa sellaiseksi, että jatkossa uudet ratkaisut voidaan ottaa käyttöön muuttamatta koko verkkoa kerralla. Tämä onnistuu parhaiten keskittämällä kaikille ratkaisuille yhteiset asiat pienimmäksi mahdolliseksi ytimeksi, jota kaikkien tulee tukea, ja jakamalla lopputoiminnallisuus vaihdettaviksi moduuleiksi.

Tietoliikenteen sujuvoittamista ja energiatietoisuutta

Antti Mäkelä (Aalto-yliopisto) esitteli menetelmän, jolla joukosta kotikäyttäjille suunnattuja Internet-yhteyksiä voidaan rakentaa virtualisoitu verkkoyhteys. Tälle koosteyhteydelle on mahdollista antaa toimivuustakeita, joita yksittäisellä kuluttajayhteydellä ei ole. Janne Tervosen (Nokia Siemens Networks, NSN) sekä Sebastian Siikavirran ja Antti Jaakkolan (Aalto) demoposterit esittelivät eri langattomien verkkojen - matkapuhelinverkko, WLAN, 3G - välillä liikennettä tasapainottavia ratkaisuja.

Jarno Rajahalme (NSN) esitti parannuksia avoimen lähdekoodin NS-3-verkkosimulaattoriin. NS-3 on laajalti tutkimuskäytössä, mutta nykyisellään työkalun rajoitukset haittaavat esimerkiksi monipolkuisia (multipath) yhteyksiä hyödyntävien verkkoratkaisujen testaamista sillä. Petri Savolaisen (HIIT) demo esitteli sovelluskehitystä helpottavan työkalun, jonka avulla simulointitestaus esimerkiksi NS-3:lla ja varsinainen käyttöönotto todellisella verkkoliikenteellä eivät vaadi kahta erillistä järjestelmätoteutusta.

Tapio Partti ja Hannu Flinck (NSN) esittivät posterissaan helpotusta reitittimien muistinhallintaan: yksittäisten kohdeosoitteiden saavuttamisen sijaan voitaisiin keskittyä käsittelemään reittejä verkkoalueiden (domain) tarkkuudella.

Mikko Majasen (VTT) esitelmä käsitteli langattoman verkkoliikenteen sujuvoittamista. Verkko voi tukkeutua, jos liian moni käyttäjä yrittää lähettää viestejä yhtä aikaa. Tukokset voidaan havaita automaattisesti, ja hyödyntämällä kerättyä tietoa verkon tilasta käyttäjä voi sovittaa mm. lähettämiensä viestien koon liikenteen sujuvuuden kannalta.

Matti Siekkinen (Aalto) esitteli kaksi mallia, joiden avulla voidaan arvioida mobiililaitteiden virrankulutusta. Arvio voi kohdistua joko langattomaan verkkoliikenteeseen, tai huomioida koko laitteen, jolloin mukana ovat myös näytön ja keskusyksikön virrankulutus. Malleja voidaan käyttää helpottamaan energiatehokkaiden sovellusten ja verkkoprotokollien kehittämistä.

Käsitteitä ja sovellusalueita

Jussi Kangasharju (Helsingin yliopisto) analysoi esityksessään sijaintiin kytketyn, "leijuvan" sisällön mahdollisuuksia. Leijuva sisältö kopioituu tietyllä alueella liikkuvien käyttäjien mobiililaitteelta toiselle, ja katoaa laitteista käyttäjien poistuessa alueelta. Muun muassa massatapahtumien, kuten messujen tai konserttien osallistujat voivat jakaa leijuvana sisältönä kokemuksiaan ja suosituksia mielenkiintoisista tapahtumista.

Pasi Lassila (Aalto) mallitti vertaisverkkojen skaalautuvuutta liikkuvan kuvan reaaliaikaisessa vastaanottamisessa (VoD, Video on Demand). Tavallinen tiedostonjakaminen sopeutuu varsin tehokkaasti tiedostosta kiinnostuneiden käyttäjien määrän kasvuun. Videota jaettaessa haasteeksi muodostuu se, että tiedoston osia halutaan tietyssä järjestyksessä, ja jakajia on enemmän tiedoston alkuosille: kun videon loppuun katsoneet poistuvat vertaisverkosta, jakajat tiedoston loppuosalle vähenevät nopeasti.

Boris Nechaev ja Dmitriy Kuptsov (HIIT) pohtivat esityksessään datakeskusten hallinnoinnin haasteita. Datakeskus saattaa koostua jopa tuhansista yhteenkytketyistä palvelimista. Esittäjien mukaan tällaisen datakeskuksen hallinnointia voidaan tehostaa klusteroinnilla: hajauttamalla päätöksentekoa järjestelmässä.

Markus Peuhkuri (Aalto), Pekka Savola (CSC) ja Karri Huhtanen (Tampereen teknillinen yliopisto) esittelivät Future Internet -projektin verkkoarkkitehtuurien koestusympäristöä (testbed). Ympäristö on OpenVPN-yhteyden kautta avoin tutkimuskäyttöön myös projektin ulkopuolisille.

Tietoturvaa ja päätöksenteon tukia

Stefan Lundström (F-secure) ja Orestis Kostakis (Aalto) esittelivät kutsuverkkomalleihin perustuvan menetelmän haittaohjelmien tunnistamiseen. Haittaohjelmien tunnistamisen automatisointi on vaikeaa, mutta päivittäinen analysoitavien tiedostonäytteiden määrä on kymmeniä tuhansia, joten osittainenkin automaatio auttaa. Esimerkiksi eri tavoin samasta lähdekoodista käännetyt tietokoneviruksen versiot voidaan tunnistaa samankaltaisiksi, jolle voi riittää kerta-analyysi.

Alexander Zaharievin (NSN) demojärjestelmä havainnollisti verkon ongelmatilanteita (anomaly). Ongelmatilanne, kuten yhteyden katkeaminen yksittäiseen verkon solmuun, havaitaan automaattisesti; sen pohjalta verkon ylläpitäjän tulee tehdä päätös tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen tukihenkilön kutsumisesta hätiin.

Zheng Yan (Aalto) esitelmöi mobiilisovellusten luotettavuuden arvioinnin menetelmistä. Sini Ruohomaan ja Marko Lehtimäen (Helsingin yliopisto) demo esitteli web-palvelua, joka tukee käyttäjien päätöksentekoa näiden arvioidessa, kannattaako mobiilisovellusta ottaa käyttöön: minkälaisia riskejä sovelluksen tarvitsemaan pääsyyn liittyy, onko siinä todettu tietoturvaongelmia ja millainen sovelluksen kehittäjän maine on.

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin Internetin tulevaisuutta. Erääksi keskustelun teemaksi kohosivat ongelmat, joka eivät ratkea teknologialla, vaan vaativat lainsäädännöllisiä ja poliittisia ratkaisuja; esimerkiksi yksityisten käyttäjien oikeuksien suojaaminen ei onnistu ilman lainsäädännön tukea.

Teksti:

Sini Ruohomaa, FM

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelija

Collaborative and Interoperable Computing Group (CINCO)

Luotu

18.02.2011 - 15:25

Tutki, opeta ja harrasta sitä, mikä on kivaa

Laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteiseen HeCSE-tutkijankoulutusohjelmaan on vastikään valittu uusia jatko-opiskelijoita. Yksi nousevista nuorista tutkijoistamme on Antti Laaksonen.

Antti on valmistunut maisteriksi keväällä 2011. Köykäisiä teollisuuteen tehtäviä Scrum-graduja työkseen lukevien mieltä varmaankin lämmittää, että tämä opiskelija kirjoitti gradunsa aivan tietojenkäsittelytieteen ydinalueelta, säännöllisten lausekkeiden minimoinnista. Aihe oli Antin itsensä valitsema, koska se oli ”kiinnostava ja sopivan haastava”.

Onnea, hyvä opettaja

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetus jatkaa parrasvaloissa: tällä kerralla kyse on henkilökohtaisesta tunnustuksesta, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt myöntää vuoden 2011 Hyvä opettaja – Magister Bonus -palkinnon yliopistonlehtori Matti Luukkaiselle laitokseltamme. Matti oli TKO-älyn opintovastaavan Ella Peltosen haastattelussa opetuksesta ja opiskelusta heti juhlahumun hälvettyä.

Professorista teknologiajohtajaksi

Kuten saimme torstaina 22.9.2011 klo 9.30 annetusta Nokia Oyj:n pörssitiedotteesta lukea, on Henry Tirri nimitetty kyseisestä päivästä alkaen yhtiön teknologiajohtajaksi (Chief Technology Officer, CTO) ja Nokian johtokunnan (Nokia Leadership Team) jäseneksi (Executive Vice President, EVP). Tiedotteen mukaan ”teknologiajohtajana Tirri vastaa Nokian Chief Technology Office –yksiköstä, jonka tehtävänä on linjata Nokian teknologiasuunta nyt ja tulevaisuudessa, sekä edistää keskeisiä innovaatioita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia”.

Linkki yliopistoon

Linkki-keskus avasi ovensa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella viime perjantaina. Keskus tarjoaa esimerkiksi mukavaa puuhaa peliohjelmoinnin parissa sekä vuoden alussa starttaavan ohjelmointi-verkkokurssin, joka on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille.