HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tietojenkäsittelytieteen laitos Institutionen för datavetenskap Department of Computer Science LIITE 1 Laitoskokous 27.8.2002 Matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle 15.8.2002 Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 Jukka Paakki / laitoksen johtoryhmä 12.8.2002 1.Laitoksen kommentit yliopiston strategialuonnoksesta ja esitys laitoksen vuosien 2004-2006 tutkintotavoitteista 1a. Laitoksen kommentit yliopiston strategialuonnoksesta Helsingin yliopiston strategialuonnos kaudelle 2004-2006 (luonnos 0.1) on pääosin erittäin hyvä: siihen on kirjattu yliopiston keskeiset strategiset painopisteet, samoin kuin linjattu keinoja niiden tukemiseksi. Mm. korostamalla informaatioyhteiskuntamuodon ja ulkopuolisesti rahoitetun tutkimuksen merkitystä luonnos soveltuu myös varsin hyvin tietojenkäsittelytieteen profiiliin ja pohjaksi laitoksen oman strategian laatimiselle. Tietojenkäsittelytieteen laitos yhtyy strategialuonnoksen pääsuuntaviivoihin mutta esittää seuraavien kohtien painokkaampaa korostamista: - Strategialuonnoksessa korostetaan (aivan oikein) erilaisten arviointien suorittamista koulutuksen ja tutkimuksen pääasiallisena laadunvarmistuskeinona. Sen sijaan luonnoksessa jätetään auki se, millä tavoin arviointien tulokset heijastuvat yliopiston operatiiviseen toimintaan. Jotta arvioinnit olisivat toiminnan kannalta mielekkäitä, on niiden tuloksilla oltava suora kytkös tiedekunnille ja laitoksille osoitettavien määrärahojen jakoperusteisiin. - Strategialuonnoksen mukaan yliopisto profiloituu erityisesti tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen. Tutkimus ja siihen liittyvä tutkijankoulutus ovat laadukkainta ja tehokkainta riittävän suurissa tutkimusryhmissä ja -yksiköissä. Strategiassa tulisikin korostaa huippuyksiköiden merkitystä ja tukemista mm. yksittäisten tutkijoiden tukemisen ja uusien, irrallisten professuurien perustamisen sijasta. 1b. Esitys vuosien 2004-2006 tutkintotavoitteista Liitteenä olevaan taulukkoon on kirjattu laitoksen arvio vuosina 2002-2003 suoritettavista tutkinnoista ja esitetty tutkintotavoitteet vuosille 2004-2006: - arvio vuodelle 2002: 75 FM-tutkintoa (tavoite: 75) ja 4 FT-tutkintoa (tavoite: 4) - arvio vuodelle 2003: 75 FM-tutkintoa (tavoite: 75) ja 5 FT-tutkintoa (tavoite: 4) - tavoitteet vuosille 2004-2006: vuosittain 80 FM-tutkintoa ja 6 FT-tutkintoa Vuosille 2004-2006 korotettua FM-tutkintotavoitetta perustellaan erityisesti laajalla opiskelijapohjalla (vuonna 2001 kirjoilla 2230 pääaineopiskelijaa), johon ovat olleet vahvasti vaikuttamassa opetusministeriön tietojenkäsittelyalan koulutukseen suuntaamat erityisohjelmat (pysyvän tarjonnan lisäys, muuntokoulutus). Näiden ohjelmien kautta laitokselle hyväksyttyjen suurten opiskelijamäärien (esimerkiksi vuosina 2000 ja 2001 yhteensä 409 ja 382 opiskelijaa) odotetaan vaikuttavan nostavasti FM-tutkintojen määrään vuosina 2004-2006. Laitos on viime vuosina kehittänyt merkittävästi pro gradu –töiden ohjaustaan mm. laatimalla kattavan verkko-ohjeiston, järjestämällä neljästi vuodessa gradujen käynnistystilaisuuden ja myöntämällä lukukausittain erityisiä pro gradu –stipendejä. Myös näiden toimenpiteiden odotetaan lisäävän valmistuvien gradujen ja samalla suoritettavien FM-tutkintojen määrää. Vuosille 2004-2006 korotettua FT-tutkintotavoitetta perustellaan sillä, että laitos on mukana kolmessa opetusministeriön rahoittamassa tutkijakoulussa (HeCSE, ComBi, KIT), joiden piiristä valmistuu lähivuosina lukuisia tohtoreita. Lisäksi vuosiksi 2002-2007 nimetyssä valtakunnallisessa huippututkimusyksikössä FDK ja tietotekniikan tutkimuslaitokseen HIIT vuonna 2002 perustetussa perustutkimusyksikössä tehtävän huipputason tutkimuksen odotetaan sivutuotteenaan vaikuttavan lisäävästi FT-tutkintojen määrään vuodesta 2004 lähtien. 2. Tavoiteneuvotteluissa esille otettavat asiat 2a. Asiat, jotka tiedekunnan olisi otettava esille rehtorin kanssa käytävissä neuvotteluissa Yliopiston omien asiantuntijoiden kuormitus Yliopisto on asiantuntijayhteisö, joten on luontevaa ja järkevää, että se käyttää omia asiantuntijoitaan toimintansa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Keskeisiä asiantuntijoita ei kuitenkaan saisi kuormittaa liikaa ”ylimääräisillä” strategia-, suunnittelu- ja hallintotehtävillä, joihin ei ole ennalta varauduttu. Liiallinen omien asiantuntijoiden kuormittaminen koko yliopistoa hyödyntävissä tehtävissä paitsi uuvuttaa useimmiten muutoinkin varsin rasitetut avainhenkilöt, myös hankaloittaa laitosten suunnitelmalliseen työnjakoon perustuvaa toimintaa. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen laitokselta pyydetään yhä enenevässä määrin konsultointiapua erilaisissa yleishyödyllisissä tehtävissä. Tietotekniikan yleistyminen ja nouseminen keskeiseen rooliin myös yliopistossa on johtanut siihen, että laitokselta pyydetään yliopiston parhaana tietotekniikka-asiantuntijayksikkönä (atk-osaston ohella) apua monissa sellaisissa hankkeissa, joihin osallistumiseen halutussa laajuudessa ei laitoksella ole voitu ennalta varautua. Konkreettisina esimerkkeinä tällaisista viimeaikaisista tehtävistä ovat virtuaaliyliopistohanke, yliopiston tietohallintostrategian laatiminen, Helsingin yliopiston kampuspohjaiseen hallintorakenteen uudistamiseen liittynyt atk-selvitysmiehen tehtävä ja yleistyvä Linux-ympäristön käyttöönotto, jotka kaikki ovat vaatineet ja vaativat laitoksen henkilökunnalta merkittävää (ylimääräistä) työpanosta. Tietojenkäsittelytieteen laitos esittääkin, että ongelma otetaan esille rehtorin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Niissä on tuotava esille se, että tietystä kehityshankkeesta päävastuussa oleva yksikkö on varustettava niin suurella määrällä resursseja ja asiantuntijoita, ettei sillä ei ole tarvetta pyytää laajamittaista konsultointiapua yliopiston muilta yksiköiltä. Esimerkiksi virtuaaliyliopistohankkeen ja verkko-opetuksen (tekninen) kehittäminen on keskitettävä opetusteknologiakeskukseen, johon on rekrytoitava koko yliopiston mitassa riittävän suuri määrä tietotekniikan asiantuntijoita. Toinen vaihtoehto on osoittaa työssä tarvittavat lisäresurssit konsultointia antaville laitoksille tai muille yliopiston asiantuntijayksiköille. Mikäli yliopiston omaa henkilökuntaa käytetään sellaisissa yliopiston sisäisissä asiantuntijatehtävissä, joita ei ole sisällytetty 1600 tunnin vuotuiseen kokonaistyöaikasuunnitelmaan (tai vastaavaan), on heille maksettava työstä asianmukainen korvaus. 2b. Tiedekunnan ja rehtorin välinen tavoitesopimus kaudeksi 2001-2003 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tavoitesopimuksesta kaudeksi 2001-2003 puuttuvat ainakin seuraavat asiat, jotka olisi syytä ottaa huomioon tavoiteneuvotteluissa vuodelle 2003 (ja kaudelle 2004-2006): - Tietojenkäsittelytieteen laitoksen koordinoima ja akatemiaprofessori Esko Ukkosen johtama FDK-tutkimusyksikkö (From Data to Knowledge) on nimetty Suomen Akatemian valtakunnalliseksi huippututkimusyksiköksi vuosille 2002-2007. - Tiedekunnan merkittävänä rakenteellisena kehittämishankkeena on käynnissä matematiikan laitoksen, Rolf Nevanlinna –instituutin ja tilastotieteen laitoksen fuusioiminen kahden tiedekunnan yhteiseksi laitokseksi. 2c. Laitoksen jatkokoulutusstrategia (pohjautuu laitoksen yleiseen strategiaan 2001-2003) Laitoksen jatkokoulutusta on päätetty kehittää tutkijakoulujärjestelmän ympärille, alan erikoispiirteet huomioon ottaen. Erityisesti laitos näkee arvokkaana eri yliopistojen ICT-alan laitosten osallistumisen yhteisten tutkijakoulujen toimintaan. Laitos osallistuu tällä hetkellä kolmeen tutkijakouluun: (1) Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE), joka on yhteinen Teknillisen korkeakoulun kanssa, (2) laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu (ComBi), johon osallistuvat myös Turun ja Tampereen yliopistot, sekä (3) kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT), jossa ovat mukana myös HY:n yleisen kielitieteen laitos, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot, Åbo Akademi sekä Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tutkijakoulujen lisäksi laitos perustaa yliopiston uuden virkarakenteen mukaisia assistentin jatkokoulutusvirkoja. Myös laitoksen tutkimusprojektien tehtävänä on toimia omien alueidensa jatkokoulutusympäristöinä. Jatko-opiskelijoiden määrään nähden on laitoksella suoritettujen jatkotutkintojen määrä ollut vähäinen. Tilannetta pyritään parantamaan seuraavin keinoin: - Kehitetään tutkijakouluista suurimman, HeCSE:n toimintaa. Tähän on jatkossa entistä parempia mahdollisuuksia, koska tutkijakoulun johto siirtyy vuoden 2003 alusta TKK:lta laitokselle (professori Henry Tirri). - Rekrytoidaan sekä uusia lupaavia jatko-opiskelijoita että tohtori- ja professoritason ohjaajia vuosiksi 2002-2007 nimettyyn valtakunnalliseen huippututkimusyksikköön FDK (From Data to Knowledge), jota johtaa akatemiaprofessori Esko Ukkonen. - Rekrytoidaan sekä uusia lupaavia jatko-opiskelijoita että tohtori- ja professoritason ohjaajia vuonna 2002 toimintansa aloittaneeseen HIIT-tutkimuslaitoksen perustutkimusyksikköön BRU (Basic Research Unit), jota johtaa tutkimusjohtaja Heikki Mannila. Sekä FDK- että BRU-yksikköön rekrytoitavien joukossa on myös kansainvälisesti k orkeatasoisia ulkomaisia ohjaajia. - Professorien hallinnollisen työkuorman vähentämiseksi laitos kehittää tutkimushallinnon tukipalvelujaan, jolloin heille jää enemmän aikaa mm. jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen. 3. Hankerahoitusta koskevat esitykset Valtakunnallisesta tietoteollisuusohjelmasta on tietojenkäsittelytieteen laitokselle osoitettu vuosina 2001-2003 määrärahoja opiskelupaikkojen pysyvän tarjonnan lisäämiseen (vuosittain 55 laskennallista opiskelijapaikkaa) ja muuntokoulutukseen (vuosina 1999-2003 yhteensä 270 laskennallista paikkaa). Erityisrahoituksella on ollut merkittävä rooli, paitsi tietojenkäsittelyalan asiantuntijoiden kouluttamisessa, myös laitoksen toiminnan rahoituksessa. Muuntokoulutus päättyy tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2004 siten, että viimeiset muuntokoulutettavat valitaan / on valittu ohjelmaan vuonna 2002. Muuntokoulutus on nykymuodossaan osoittautunut sille asetettuihin tavoitteisiin nähden varsin tehottomaksi koulutusmuodoksi johtuen pääosin siitä, että useimmat muuntokoulutettavat ovat päätoimisesti työelämässä eivätkä täten pysty täyspainoisesti panostamaan opintoihinsa. Tietojenkäsittelytieteen laitos ei täten esitä muuntokoulutuksen jatkamista vuoden 2004 jälkeen. Tietoteollisuusohjelma käynnistettiin 1990-luvun loppupuolella, jolloin ns. ICT-alan nousu oli alkanut ja asiantuntijoiden määrä liian pieni täyttääkseen nopeasti syntyneen työvoimapulan. Vaikka tällä hetkellä ala on näennäisesti notkahtanut, mikä näkyy mm. pienten innovatiivisten yritysten vararikkoina ja suurempien yritysten henkilöstön irtisanomisina, on selvää, että tietotekniikka on alana jatkuvasti kehittyvä ja leviää yhä laajemmalle yhteiskuntaan. Eräät tietotekniikan erityisalueet ovat myös synnyttämässä uusia liiketoimintasektoreja (ja täten uusia työpaikkoja), esimerkkeinä bio- ja nanotekniikka. Kaikkien julkisuudessa esitettyjen ennusteiden mukaan on ICT-alalla vuonna 2010 noin kaksinkertainen määrä työpaikkoja vuoteen 2000 verrattuna. Olisikin kansallisesti erittäin lyhytnäköistä ryhtyä nykyisen tilapäisen ja vain tiettyyn ICT-alan sektoriin kohdistuvan laman pelottamana vähentämään alan koulutusta: kokemukset (esimerkiksi muuntokoulutuksesta) ovat osoittaneet, että noususuhdanteen väistämättä taas alkaessa ei silloin syntyvää työvoimapulaa pystytä paikkaamaan nopein koulutuksellisin tilapäisratkaisuin. Tietojenkäsittelytieteen laitos esittääkin, että tiedekunta esittää yliopiston kautta edelleen opetusministeriölle tietoteollisuusohjelman ns. pysyvän tarjonnan lisäämisen jatkamista vähintään nykyisessä laajuudessa vuodesta 2004 lähtien. 4. Esitys määräaikaisen viran saamiseksi konsistorin opettajapoolista Tietojenkäsittelytieteen laitos ei tee esitystä konsistorin opettajapoolista haettavasta virasta.