Uutistuotanto automatisoituu – metatoimittajat tulevat

Uutistuotanto muuttuu, kun rutiininomaisempaa toimitustyötä automatisoidaan. Helsingin yliopisto ja VTT tutkivat, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan.

Palvellakseen yhä vaativampia yleisöjä useissa digitaalisissa kanavissa mediatalot pyrkivät automatisoimaan rutiininomaisimman toimitustyön. Näin toimittajat voisivat jatkossa keskittyä haastavampien erikoisjuttujen tekemiseen ja antamaan yleisölleen eläytymisen mahdollisuuksia yhä henkilökohtaisempien uutiskokemusten myötä.

Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkivat alkavassa Tekes-hankkeessa automaattista uutistuotantoa, jossa datalähtöisyys ja koneoppiminen mahdollistavat yksilöllisemmän uutiskokemuksen. Keskeistä tälle ovat hyperpaikalliset uutiset ja yleisön osallistaminen.

”Käytännöksi muodostuu semiautomatiikka, jossa toimittaja viimeistelee koneen tuottamaa tekstiä ja määrittelee automaattiohjelmille uutismallit. Tulevaisuudessa kaikki toimittajat ovat jossain määrin tällaisia metatoimittajia”, uskoo tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:ltä.

Automaatioaste nousee vähitellen

Tähän mennessä automatiikkaa ovat kokeilleet uutistuotannossaan isot toimijat, kuten yhdysvaltalainen uutistoimisto AP (Associated Press), esimerkiksi tilinpäätösanalyysien kirjoittamiseen. Talousuutisen lisäksi myös urheilu-uutisia tehdään jo automaattisesti maailmalla.

”On odotettavissa, että myös muita uutistyyppejä voidaan automatisoida tiettyyn pisteeseen saakka, riippuen tietyn datan saatavuudesta. Vaativampi journalistiikka – kuten pääkirjoitukset ja syvälle luotavat artikkelit – jää kuitenkin ihmisten tehtäväksi”, toteaa journalistiikan tutkija Carl-Gustav Lindén Helsingin yliopistoon kuuluvasta Svenska social- och kommunalhögskolanista.

”Helsingin yliopisto tutkii, miten datatiedettä voidaan soveltaa uutistoimintaan ja sen automatisointiin. Kehitämme tekstin louhintaan ja koneoppimiseen perustuvia työkaluja, joilla toimittaja voi helpottaa omaa työtään”, kertoo professori Hannu Toivonen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

VTT selvittää hankkeessa, miten automaattisesti tuotettu sisältö vaikuttaa yleisöön ja mikä edistää tai ehkäisee eläytymistä. VTT vastaa myös uutistoiminnan ekojärjestelmän demonstroinnista ja tutkii uusia tapoja jakaa sisältöjä yhteistyössä projektin teknologiayritysten kanssa.

Immersive Automation -hankkeen päärahoittajana toimii Tekes Meida Remake -ohjelmansa kautta. Hankkeessa ovat mukana myös Viestintäalan tutkimussäätiö, Sanoma, Alma Media, Conmio, Streamr, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, KSF Media sekä Svenska Kulturfonden. 

 

Immersive Automation -projektin www-sivut: immersiveautomation.com

 

Kuva: Cata Portin

 
 

Luotu

06.10.2016 - 12:19

Sujuuko englanti?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on huolehtinut kansainvälisen henkilöstönsä hyvinvoinnista jo pitkään. Englannin käyttäminen päivittäisessä viestinnässä on tärkeä osa tätä työtä.

– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Linus Torvalds innosti alan opiskelijoita laitoksella

Laitoksen alumni, Helsingin yliopiston kunniatohtori, Suomen tunnetuin tietojenkäsittelytieteen edustaja maailmalla Linus Torvalds vieraili Kumpulan kampuksella 23. lokakuuta. Hän vastaili opiskelijoiden ja henkilökunnan kysymyksiin vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa, jossa noin 300 läsnäolijaa tenttasivat häntä. Koska sana oli vapaa ja Torvalds painotti sitä, että kaikkea saa kysyä, kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan

Professorista pääjohtajaksi

Suomen Akatemialla oli 16.12.2011 mielenkiintoista tiedotettavaa: ”Valtioneuvosto on nimittänyt professori, akateemisten asioiden vararehtori Heikki Mannilan Suomen Akatemian pääjohtajaksi. Virka täytetään ajalle 1.3.2012–28.2.2017.” Mutta kenestä oikein on kysymys?

Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.