Uutistuotanto automatisoituu – metatoimittajat tulevat

Uutistuotanto muuttuu, kun rutiininomaisempaa toimitustyötä automatisoidaan. Helsingin yliopisto ja VTT tutkivat, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan.

Palvellakseen yhä vaativampia yleisöjä useissa digitaalisissa kanavissa mediatalot pyrkivät automatisoimaan rutiininomaisimman toimitustyön. Näin toimittajat voisivat jatkossa keskittyä haastavampien erikoisjuttujen tekemiseen ja antamaan yleisölleen eläytymisen mahdollisuuksia yhä henkilökohtaisempien uutiskokemusten myötä.

Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkivat alkavassa Tekes-hankkeessa automaattista uutistuotantoa, jossa datalähtöisyys ja koneoppiminen mahdollistavat yksilöllisemmän uutiskokemuksen. Keskeistä tälle ovat hyperpaikalliset uutiset ja yleisön osallistaminen.

”Käytännöksi muodostuu semiautomatiikka, jossa toimittaja viimeistelee koneen tuottamaa tekstiä ja määrittelee automaattiohjelmille uutismallit. Tulevaisuudessa kaikki toimittajat ovat jossain määrin tällaisia metatoimittajia”, uskoo tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:ltä.

Automaatioaste nousee vähitellen

Tähän mennessä automatiikkaa ovat kokeilleet uutistuotannossaan isot toimijat, kuten yhdysvaltalainen uutistoimisto AP (Associated Press), esimerkiksi tilinpäätösanalyysien kirjoittamiseen. Talousuutisen lisäksi myös urheilu-uutisia tehdään jo automaattisesti maailmalla.

”On odotettavissa, että myös muita uutistyyppejä voidaan automatisoida tiettyyn pisteeseen saakka, riippuen tietyn datan saatavuudesta. Vaativampi journalistiikka – kuten pääkirjoitukset ja syvälle luotavat artikkelit – jää kuitenkin ihmisten tehtäväksi”, toteaa journalistiikan tutkija Carl-Gustav Lindén Helsingin yliopistoon kuuluvasta Svenska social- och kommunalhögskolanista.

”Helsingin yliopisto tutkii, miten datatiedettä voidaan soveltaa uutistoimintaan ja sen automatisointiin. Kehitämme tekstin louhintaan ja koneoppimiseen perustuvia työkaluja, joilla toimittaja voi helpottaa omaa työtään”, kertoo professori Hannu Toivonen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

VTT selvittää hankkeessa, miten automaattisesti tuotettu sisältö vaikuttaa yleisöön ja mikä edistää tai ehkäisee eläytymistä. VTT vastaa myös uutistoiminnan ekojärjestelmän demonstroinnista ja tutkii uusia tapoja jakaa sisältöjä yhteistyössä projektin teknologiayritysten kanssa.

Immersive Automation -hankkeen päärahoittajana toimii Tekes Meida Remake -ohjelmansa kautta. Hankkeessa ovat mukana myös Viestintäalan tutkimussäätiö, Sanoma, Alma Media, Conmio, Streamr, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, KSF Media sekä Svenska Kulturfonden. 

 

Immersive Automation -projektin www-sivut: immersiveautomation.com

 

Kuva: Cata Portin

 
 

Luotu

06.10.2016 - 12:19

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.