Uutistuotanto automatisoituu – metatoimittajat tulevat

Uutistuotanto muuttuu, kun rutiininomaisempaa toimitustyötä automatisoidaan. Helsingin yliopisto ja VTT tutkivat, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan.

Palvellakseen yhä vaativampia yleisöjä useissa digitaalisissa kanavissa mediatalot pyrkivät automatisoimaan rutiininomaisimman toimitustyön. Näin toimittajat voisivat jatkossa keskittyä haastavampien erikoisjuttujen tekemiseen ja antamaan yleisölleen eläytymisen mahdollisuuksia yhä henkilökohtaisempien uutiskokemusten myötä.

Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkivat alkavassa Tekes-hankkeessa automaattista uutistuotantoa, jossa datalähtöisyys ja koneoppiminen mahdollistavat yksilöllisemmän uutiskokemuksen. Keskeistä tälle ovat hyperpaikalliset uutiset ja yleisön osallistaminen.

”Käytännöksi muodostuu semiautomatiikka, jossa toimittaja viimeistelee koneen tuottamaa tekstiä ja määrittelee automaattiohjelmille uutismallit. Tulevaisuudessa kaikki toimittajat ovat jossain määrin tällaisia metatoimittajia”, uskoo tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:ltä.

Automaatioaste nousee vähitellen

Tähän mennessä automatiikkaa ovat kokeilleet uutistuotannossaan isot toimijat, kuten yhdysvaltalainen uutistoimisto AP (Associated Press), esimerkiksi tilinpäätösanalyysien kirjoittamiseen. Talousuutisen lisäksi myös urheilu-uutisia tehdään jo automaattisesti maailmalla.

”On odotettavissa, että myös muita uutistyyppejä voidaan automatisoida tiettyyn pisteeseen saakka, riippuen tietyn datan saatavuudesta. Vaativampi journalistiikka – kuten pääkirjoitukset ja syvälle luotavat artikkelit – jää kuitenkin ihmisten tehtäväksi”, toteaa journalistiikan tutkija Carl-Gustav Lindén Helsingin yliopistoon kuuluvasta Svenska social- och kommunalhögskolanista.

”Helsingin yliopisto tutkii, miten datatiedettä voidaan soveltaa uutistoimintaan ja sen automatisointiin. Kehitämme tekstin louhintaan ja koneoppimiseen perustuvia työkaluja, joilla toimittaja voi helpottaa omaa työtään”, kertoo professori Hannu Toivonen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

VTT selvittää hankkeessa, miten automaattisesti tuotettu sisältö vaikuttaa yleisöön ja mikä edistää tai ehkäisee eläytymistä. VTT vastaa myös uutistoiminnan ekojärjestelmän demonstroinnista ja tutkii uusia tapoja jakaa sisältöjä yhteistyössä projektin teknologiayritysten kanssa.

Immersive Automation -hankkeen päärahoittajana toimii Tekes Meida Remake -ohjelmansa kautta. Hankkeessa ovat mukana myös Viestintäalan tutkimussäätiö, Sanoma, Alma Media, Conmio, Streamr, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, KSF Media sekä Svenska Kulturfonden. 

 

Immersive Automation -projektin www-sivut: immersiveautomation.com

 

Kuva: Cata Portin

 
 

Luotu

06.10.2016 - 12:19

TKTL:n strategiapäivä 19.5. Vuosaaressa

Laitoksen strategiapäivää vietettiin tänä vuonna 100 hengen voimin aurinkoisessa Vuosaaressa.  Päivän aikana keskusteltiin mm. Uuteen tiedekuntarakenteeseen siirtymisestä ja tutkimuksen uusista avauksesta.

 

 

Lisää tietoa päivästä (Sasun pp-esitys).

Tommi Mikkonen - ohjelmistot ylittävät laitteiden rajat

Olemme menossa maailmaan, jossa tietokoneet ovat kuin karjaa, ja sen jälkeen ne muuttuvat kärpäsiksi, sanoo ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen.

 

 

 

 

 

 

 

Mikkosen tervetuliaisluento yliopiston päärakennuksessa 31.5.2017 klo 14:45. Tutustu ohjelmaan ja lue artikkeli.

Tietojenkäsittelytieteen laitos on Suomen johtava alan yksikkö

Kansainvälisessä, tieteenalakohtaisessa vertailussa Tietojenkäsittely­tieteen laitos on Suomen johtava alan yksikkö. QS World University Rankings by Subject 2017 –vertailussa laitos on ensimmäisellä sijalla Suomessa ja Pohjoismaiden kolmas. Times Higher Education 2017 -arvioinnissa laitos on ensimmäisellä sijalla Pohjoismaissa ja koko maailmassa sijalla 69.

ZDNet kirjoitti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Ubispark-projektista

ZDNet kirjoitti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Ubispark-projektista tiistaina 21.02.2017. Projektissa tutkitaan pilvilaskentaa älylaitteilla perinteisten laskentakeskusten sijaan. Alustavien tulosten mukaan 9 älypuhelinta vastaa yhden palvelimen laskentatehoa murto-osalla sen energiankulutuksesta.