Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tulevaisuudessa mobiilipilvilaskentaa voitaisiin suorittaa muun muassa työpaikoilla, kodeissa ja yliopistoissa. Esimerkiksi öisin tai työpäivien aikana langattomaan verkkoon kytkettyä älypuhelinta voitaisiin käyttää osana mobiilipilvilaskentaa.

"Tällä tavalla hyödynnettäisiin puhelimien muodossa hajallaan olevaa laskentatehoa. Samalla älypuhelimet tekisivät jotakin järkevää myös silloin, kun ne eivät ole käytössä”, Lagerspetz sanoo.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään älypuhelimille laskenta-alustaa, jonka voisi ladata sovelluksena omaan älypuhelimeensa.

"Kuka tahansa voisi osallistua laskentaan ja sitä kautta tieteen tekemiseen asentamalla sovelluksen älypuhelimeensa”, Lagerspetz sanoo.

Mobiilipilvilaskennalla on kaikesta huolimatta ongelmansa. Samassa tilassa mobiililaitteet pystyvät laskemaan tehokkaasti niille annettua yhteistä laskentatehtävää. Ongelmallista olisi se, jos laitteet siirtyvät ihmisten mukana pois yhteisestä tilasta.

”Laskennan tulokset pitäisi työpaikalla kokouksen päätyttyä tallentaa jonnekin, jotta keskeneräistä laskentaa voitaisiin jatkaa myöhemmin muualla”, Lagerspetz sanoo.

Lue koko juttu Suomen Akatemian sivuilla.

Luotu

05.10.2016 - 09:57

Professori Esko Ukkonen Viron Tiedeakatemian jäseneksi

Professori Esko Ukkonen on kutsuttu Viron Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi.

Esko Ukkosella on ollut yhteyksiä Viron tietojenkäsittelytieteen yhteisöön 1990-luvun alusta lähtien ja hän on toiminut useiden virolaisten jatko-opiskelijoiden ohjaajana. Viron Tiedeakatemiaan kuuluu 78 varsinaista ja 21 ulkomaista jäsentä.

Ensimmäinen eurooppalais-kiinalainen workhop massadatan hallinnasta

Some attenders of this workshop

Ensimmäinen eurooppalais-kiinalainen workshop massadatan hallinnasta järjestettiin 16. toukokuuta 2016 Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

Tietoturva-alalle perustettiin yliopistojen yhteinen tutkimus- ja koulutuskeskus

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat perustaneet yhteisen tietoturvaan keskittyvän tutkimuskeskuksen. Uusi keskus, HAIC, Helsinki-Aalto Center for Information Security, koordinoi tietoturva-alueen maisterikoulutusta yliopiston ja Aallon välillä, ja sillä on kytköksiä myös tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen.

– Ideana on rakentaa siltaa myös teollisuuteen ja saada teollisuudesta tukea koulutukseen ja esimerkiksi apurahoja EU:n ulkopuolelta tuleville maisteriopiskelijoille, kertoo tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Sasu Tarkoma.

Tietoturva-alalle perustettiin yliopistojen yhteinen tutkimus- ja koulutuskeskus

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat perustaneet yhteisen tietoturvaan keskittyvän tutkimuskeskuksen. Uusi keskus, HAIC, Helsinki-Aalto Center for Information Security, koordinoi tietoturva-alueen maisterikoulutusta yliopiston ja Aallon välillä, ja sillä on kytköksiä myös tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen.

– Ideana on rakentaa siltaa myös teollisuuteen ja saada teollisuudesta tukea koulutukseen ja esimerkiksi apurahoja EU:n ulkopuolelta tuleville maisteriopiskelijoille, kertoo tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Sasu Tarkoma.