Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tulevaisuudessa mobiilipilvilaskentaa voitaisiin suorittaa muun muassa työpaikoilla, kodeissa ja yliopistoissa. Esimerkiksi öisin tai työpäivien aikana langattomaan verkkoon kytkettyä älypuhelinta voitaisiin käyttää osana mobiilipilvilaskentaa.

"Tällä tavalla hyödynnettäisiin puhelimien muodossa hajallaan olevaa laskentatehoa. Samalla älypuhelimet tekisivät jotakin järkevää myös silloin, kun ne eivät ole käytössä”, Lagerspetz sanoo.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään älypuhelimille laskenta-alustaa, jonka voisi ladata sovelluksena omaan älypuhelimeensa.

"Kuka tahansa voisi osallistua laskentaan ja sitä kautta tieteen tekemiseen asentamalla sovelluksen älypuhelimeensa”, Lagerspetz sanoo.

Mobiilipilvilaskennalla on kaikesta huolimatta ongelmansa. Samassa tilassa mobiililaitteet pystyvät laskemaan tehokkaasti niille annettua yhteistä laskentatehtävää. Ongelmallista olisi se, jos laitteet siirtyvät ihmisten mukana pois yhteisestä tilasta.

”Laskennan tulokset pitäisi työpaikalla kokouksen päätyttyä tallentaa jonnekin, jotta keskeneräistä laskentaa voitaisiin jatkaa myöhemmin muualla”, Lagerspetz sanoo.

Lue koko juttu Suomen Akatemian sivuilla.

Luotu

05.10.2016 - 09:57

Sujuuko englanti?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on huolehtinut kansainvälisen henkilöstönsä hyvinvoinnista jo pitkään. Englannin käyttäminen päivittäisessä viestinnässä on tärkeä osa tätä työtä.

– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Linus Torvalds innosti alan opiskelijoita laitoksella

Laitoksen alumni, Helsingin yliopiston kunniatohtori, Suomen tunnetuin tietojenkäsittelytieteen edustaja maailmalla Linus Torvalds vieraili Kumpulan kampuksella 23. lokakuuta. Hän vastaili opiskelijoiden ja henkilökunnan kysymyksiin vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa, jossa noin 300 läsnäolijaa tenttasivat häntä. Koska sana oli vapaa ja Torvalds painotti sitä, että kaikkea saa kysyä, kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan

Professorista pääjohtajaksi

Suomen Akatemialla oli 16.12.2011 mielenkiintoista tiedotettavaa: ”Valtioneuvosto on nimittänyt professori, akateemisten asioiden vararehtori Heikki Mannilan Suomen Akatemian pääjohtajaksi. Virka täytetään ajalle 1.3.2012–28.2.2017.” Mutta kenestä oikein on kysymys?

Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.