Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tulevaisuudessa mobiilipilvilaskentaa voitaisiin suorittaa muun muassa työpaikoilla, kodeissa ja yliopistoissa. Esimerkiksi öisin tai työpäivien aikana langattomaan verkkoon kytkettyä älypuhelinta voitaisiin käyttää osana mobiilipilvilaskentaa.

"Tällä tavalla hyödynnettäisiin puhelimien muodossa hajallaan olevaa laskentatehoa. Samalla älypuhelimet tekisivät jotakin järkevää myös silloin, kun ne eivät ole käytössä”, Lagerspetz sanoo.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään älypuhelimille laskenta-alustaa, jonka voisi ladata sovelluksena omaan älypuhelimeensa.

"Kuka tahansa voisi osallistua laskentaan ja sitä kautta tieteen tekemiseen asentamalla sovelluksen älypuhelimeensa”, Lagerspetz sanoo.

Mobiilipilvilaskennalla on kaikesta huolimatta ongelmansa. Samassa tilassa mobiililaitteet pystyvät laskemaan tehokkaasti niille annettua yhteistä laskentatehtävää. Ongelmallista olisi se, jos laitteet siirtyvät ihmisten mukana pois yhteisestä tilasta.

”Laskennan tulokset pitäisi työpaikalla kokouksen päätyttyä tallentaa jonnekin, jotta keskeneräistä laskentaa voitaisiin jatkaa myöhemmin muualla”, Lagerspetz sanoo.

Lue koko juttu Suomen Akatemian sivuilla.

Luotu

05.10.2016 - 09:57

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.