Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.
 
Koulutuksen tavoite:

Työelämä on murroksessa: suuri osa perinteisistä ammateista ja työtehtävistä tulee katoamaan tai muuttumaan lähitulevaisuudessa. Niiden tilalle syntyy töitä, joissa rutiinitehtävät on korvattu tietotekniikalla ja ohjelmistoilla. Tietotekniikka ja ohjelmistot luovat samalla myös aivan uusia ammatteja, joita ei aiemmin ole edes ollut olemassa. 

Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. Vaikka kaikki opetus perustuu vahvaan tieteelliseen pohjaan, opiskelu on ensimmäisestä päivästä alkaen käytännönläheistä sisältäen runsaasti ohjattua harjoittelua ja yhteistyöprojekteja. Alan työllistävyys on hyvä, lisäksi tiedeperustaisuutensa takia tutkinto antaa erinomaiset valmiudet jatkaa opintoja maisterivaiheessa.

LuK- tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.
 
Koulutuksen sisältö: 
 
Tutkinto yhdistää kattavasti alan yleissivistystä sekä harjoittelua nykyaikaisilla teknologioilla. Opinnot eivät edellytä aiempaa kokemusta alalta, vaan alkavat ohjelmoinnin harjoittelulla sekä ohjelmistotekniikan menetelmiin tutustumisella. Monet kurssit rakentuvat siten, että eri aihepiireihin, kuten tietokantoihin, tietorakenteisiin ja algoritmeihin, tekoälyyn, tietoliikenteeseen ja tietoturvaan perehdytään ohjelmoinnin kautta. Myös tietokoneen arkkitehtuuri ja käyttöjärjelmät tulevat tutuiksi. Ennen tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa lopputyötä opiskelijat tekevät ryhmätyönä mittavan ohjelmistotuotantoprojektin, joka on toimiva ohjelmisto todelliselle asiakkaalle.
 
Koulutuksen rakenne: 
 

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden täysipäiväisellä opiskelulla. Tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se koostuu seuraavista osista:

  • tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (vähintään 63 op)
  • sivuainekokonaisuudet (usein 50 op), joista toisessa matematiikkaa ja/tai tilastotiedettä
  • muut opinnot.

Kokonaisuuksien sisällä on valinnanvaraa, joten syventyminen omiin kiinnostuksen kohteisiin voi alkaa jo aineopintovaiheessa. Tutkinnossa on tilaa myös vapaasti valittaville opinnoille, jotka voivat olla valinnaisia tietojenkäsittelytieteen, sivuaineen tai muita sinua kiinnostavia kursseja. Tyypillisiä sivuaineita ovat esimerkiksi johtamisopinnot, laajat matematiikan opinnot tai taloustieteen opinnot.

 

 
Kuva: Veikko Somerpuro 2016

 

Luotu

16.03.2016 - 13:53

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.