Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.
 
Koulutuksen tavoite:

Työelämä on murroksessa: suuri osa perinteisistä ammateista ja työtehtävistä tulee katoamaan tai muuttumaan lähitulevaisuudessa. Niiden tilalle syntyy töitä, joissa rutiinitehtävät on korvattu tietotekniikalla ja ohjelmistoilla. Tietotekniikka ja ohjelmistot luovat samalla myös aivan uusia ammatteja, joita ei aiemmin ole edes ollut olemassa. 

Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. Vaikka kaikki opetus perustuu vahvaan tieteelliseen pohjaan, opiskelu on ensimmäisestä päivästä alkaen käytännönläheistä sisältäen runsaasti ohjattua harjoittelua ja yhteistyöprojekteja. Alan työllistävyys on hyvä, lisäksi tiedeperustaisuutensa takia tutkinto antaa erinomaiset valmiudet jatkaa opintoja maisterivaiheessa.

LuK- tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.
 
Koulutuksen sisältö: 
 
Tutkinto yhdistää kattavasti alan yleissivistystä sekä harjoittelua nykyaikaisilla teknologioilla. Opinnot eivät edellytä aiempaa kokemusta alalta, vaan alkavat ohjelmoinnin harjoittelulla sekä ohjelmistotekniikan menetelmiin tutustumisella. Monet kurssit rakentuvat siten, että eri aihepiireihin, kuten tietokantoihin, tietorakenteisiin ja algoritmeihin, tekoälyyn, tietoliikenteeseen ja tietoturvaan perehdytään ohjelmoinnin kautta. Myös tietokoneen arkkitehtuuri ja käyttöjärjelmät tulevat tutuiksi. Ennen tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa lopputyötä opiskelijat tekevät ryhmätyönä mittavan ohjelmistotuotantoprojektin, joka on toimiva ohjelmisto todelliselle asiakkaalle.
 
Koulutuksen rakenne: 
 

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden täysipäiväisellä opiskelulla. Tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se koostuu seuraavista osista:

  • tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (vähintään 63 op)
  • sivuainekokonaisuudet (usein 50 op), joista toisessa matematiikkaa ja/tai tilastotiedettä
  • muut opinnot.

Kokonaisuuksien sisällä on valinnanvaraa, joten syventyminen omiin kiinnostuksen kohteisiin voi alkaa jo aineopintovaiheessa. Tutkinnossa on tilaa myös vapaasti valittaville opinnoille, jotka voivat olla valinnaisia tietojenkäsittelytieteen, sivuaineen tai muita sinua kiinnostavia kursseja. Tyypillisiä sivuaineita ovat esimerkiksi johtamisopinnot, laajat matematiikan opinnot tai taloustieteen opinnot.

 

 
Kuva: Veikko Somerpuro 2016

 

Luotu

16.03.2016 - 13:53

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.