Ainutlaatuinen Helsingin yliopiston avoin ohjelmointikurssi alkaa jälleen 15.1.2016

Helsingin yliopiston avoin ohjelmoinnin verkkokurssi (MOOC) on alkamassa jo viidettä vuotta peräkkäin. Suositun kurssin voi tehdä huvin vuoksi, osana lukio- tai ammattikouluopintoja tai jopa yliopiston sisäänpääsykokeena.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää keväällä 2016 kaikille ilmaisen ohjelmointikurssin. Kurssin voi aloittaa vaikka ei olisi ennen kuullutkaan ohjelmoinnista - kaikki selitetään ja perustellaan juurta jaksaen. Ohjelmointia oppii kuitenkin vain ohjelmoimalla, jonka vuoksi  kannattaa varautua siihen, että omasta taustasta riippuen viikoittaista tekemistä on noin viidestä kahteenkymmeneen tuntia.

- “Tämä kurssi on yksi-yhteen yliopistomme omien kurssien kanssa, mikä takaa laadun ja vaativuuden. Se antaa siten myös oivan mahdollisuuden tutustua tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opiskeluun”, sanoo kurssin vastuuopettaja yliopisto-opettaja Arto Vihavainen.

Aiempien vuosien kursseille on osallistunut tuhansia innokkaita. Opiskelijat ovat pitäneet kurssista sekä kokeneet sen hyödyllisenä ja hauskana:

- “Mulla oli datanomin tutkinto ja totesin, etten näillä taidoilla vielä pärjää työelämässä niin hyvin kuin haluaisin. Sitte törmäsin jossain tähän MOOCiin, lähdin tekemään ja innostuin. Lopulta huomasin oppineeni 12 viikon aikana enemmän kuin koko kolmivuotisessa datanomi-tutkinnossa”. -- yle.fi

 

Kurssi vastaa vaativuudeltaan laitoksen omia ohjelmoinnin peruskursseja. Siinä perehdytään algoritmiseen ajatteluun, nykyaikaisen olio-ohjelmoinnin perusideoihin ja ohjelmistotuotannossa oleellisiin koodin laadun kysymyksiin. Kurssi kestää kokonaisuudessaan neljätoista viikkoa.

Kurssin kautta voi hakea myös yliopisto-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon. Tällöin kurssilla täytyy tehdä tietty määrä tehtävistä aikataulua noudattaen sekä osallistua kurssin lopuksi järjestettävään näyttökokeeseen. Kurssin kautta on myönnetty edellisinä vuosina jo lähes 250 opiskelupaikkaa Helsingin yliopistoon.

 

Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan verkossa olevan ohjelmointimateriaalin sekä omalle koneelle asennettavan tehtävien tekemisessä auttavan järjestelmän avulla. Käytännössä kurssin voi aloittaa heti kun käyttäjätunnus on luotu ja tarvittavat työvälineet asennettu. Ohjeet julkaistaan osoitteessa mooc.fi perjantaina 15.1.2016.

Lukio tai ammattikoulu voi ottaa kurssin osaksi kurssitarjontaansa. Oppilaitos päättää itse sopivasta kurssin laajuudesta sekä opiskelijoille tarjottavasta opintopistemäärästä. Kurssin tarjoamisen lisäksi Helsingin yliopisto lähettää tentin paikalliseen tenttitilaisuuteen sekä tarjoaa myös ilmaisen tarkastuspalvelun tenteille.

 

Tutkimusperustaisuus

Euroopan komission tutkimuslaitos on todennut kurssin ainutlaatuiseksi mm. siitä syystä, että se kytkeytyy yliopiston oman opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen [1].

Helsingin yliopiston avoimen ohjelmoinnin verkkokurssin sisällöt, jaksotus ja oppimisen tuki on kehitetty osana Agile Education Research (RAGE) -tutkimusryhmän tutkimusperustaista opetuksen kehittämistyötä [2]. Kurssin aikana syntyvää tietoaineistoa on myös hyödynnetty tutkimuksessa [3]. Kehitystyötä on tukenut muun muassa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö [4].

 

Viitteet

[1] European Commission, Joint Research Centre, Institute for Prospective Technological Studies (2015): OpenCases: A Catalogue of Mini Cases on Open Education in Europe, https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/opencases-catalogue-mini-cases-open-education-europe

[2] Kurhila and Vihavainen (2015): A Purposeful MOOC to Alleviate Insufficient CS Education in Finnish Schools. ACM Transactions on Computing Education (TOCE), special issue on Computer Science Education in K-12 schools. ACM Press.

[3] RAGE-tutkimusryhmän julkaisuja:  http://www.cs.helsinki.fi/en/rage/publications

[4] Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö: http://100-vuotissaatio.teknologiateollisuus.fi/

Lisätietoja

Kurssin sivu osoitteessa mooc.fi

Yliopisto-opettaja Arto Vihavainen, kurssin vastuuopettaja
Sähköposti: avihavai@cs.helsinki.fi
Puhelin: +358 44 351 1983

Aiemmin mediassa

MOOC – Uusi tie yliopistoon vai uhka koko koulutusjärjestelmälle?

Kymmenet pääsevät verkkokurssilta sisään Helsingin yliopistoon

Luotu

12.01.2016 - 13:07

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.