Tietokonemalli tuo uutta tietoa solun perustoiminnoista

Tietojenkäsittelijöiden rakentama edistynyt laskennallinen malli paljasti pitkät viiveet geenisäätelyssä.

 

Genetiikka ja genomiikka ovat kehittyneet viime vuosina valtavalla vauhdilla, osin laskennallisten menetelmien ansiosta. Nyt suomalaisjohtoinen kansainvälinen tutkijaryhmä on luonut tietokonemallin, jonka avulla on pystytty paljastamaan odotettua pidempiä viiveitä säätelysignaalien ja geenien ilmentymisen välillä.

Uudella menetelmällä analysoitiin ihmisen geenien aktiivisuudesta peräkkäisinä ajankohtina saatuja mittaustuloksia. Tulokset osoittivat, että ihmisen geenisäätelyssä yli 10 prosentissa geeneistä voi esiintyä yli 20 minuutin viive, mikä on merkittävästi pidempi, kuin aiemmin on ajateltu. Erityisesti viivettä esiintyi lyhyissä geeneissä, joiden toiminnan on uskottu olevan nopeaa.

Tulos auttaa ymmärtämään kaikissa eläimissä ja kasveissa tapahtuvia elämän perusprosesseja ja luo perustan entistä tarkempien algoritmien kehittämiselle ja sitä kautta geenisäätelyn ymmärtämiselle.

Menetelmä menetelmän sisään

Tutkimuksessa seurattiin rintasyöpäsolujen reaktiota hormonin aiheuttamaan säätelysignaaliin, joka laukaisee solussa muutoksia lukuisten geenien aktiivisuudessa. Osa geeneistä osallistuu reaktioon säätelemällä toisia geenejä, mutta näitä säätelymekanismeja tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tarkempi tieto säätelysuhteista voisi yleisesti mahdollistaa esimerkiksi parempien syöpälääkkeiden kehityksen.

– Kaikki geenisäätelymallit perustuvat oletettuihin säätelyn vaikutuksiin, ja mikäli geenisäätelyn viivettä ei oteta huomioon, tulos voi johtaa virhepäätelmiin. Viiveiden merkitystä voi verrata allergian aiheuttajan selvittelyyn tilanteessa, jossa osa oireista tulee nopeasti ja osa vasta pitkällä viiveellä. Jos tätä ei osaa huomioida, selvitystyö vaikeutuu melkoisesti ja voi tuottaa vääriä päätelmiä, sanoo Antti Honkela Helsingin yliopistosta.

– Rakensimme matemaattis-fysikaalisen mallin edistyneen tilastollisen mallin sisään. Tämä oli se, mikä mahdollisti muun muassa löydettyjen jopa yli 20 minuutin viiveiden havaitsemisen geenien säätelyssä, Jaakko Peltonen Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta kertoo.

Mittausmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut biologisten ilmiöiden tutkimisen aikaisempaa paljon laajemmassa mittakaavassa. Koska samanaikaisesti myös aineistojen koko on kasvanut valtavasti, laskennalliset menetelmät ovat keskeisiä kaikessa genetiikan ja genomiikan tutkimuksessa.

Työn päätekijöinä toimivat Helsingin yliopiston akatemiatutkija Antti Honkela ja Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston akatemiatutkija Jaakko Peltonen. Molemmat työskentelevät Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä ja Suomen Akatemian Laskennallisen päättelyn huippututkimusyksikössä COINissa. Tutkimusta on rahoittanut myös Suomen Akatemian ja muiden eurooppalaisten tiederahoittajien sekä EU:n ERASysBio+ ERA-NET-ohjelma.

Artikkeli Genome-wide modelling of transcription kinetics reveals patterns of RNA production delays julkaistiin äskettäin PNAS-lehdessä.

Kuvateksti: Esimerkkejä havaintoaineistosta ja siihen sovitetuista malleista eri geeneille. Kunkin geenin kohdalla ylempi punainen käyrä kuvaa geenin transkriptioaktiivisuutta ja alempi vihreä käyrä valmiin lähetti-RNA:n määrää. Näiden välille arvioidun viiveen jakauma on esitetty oikealla.

 

 

Luotu

12.10.2015 - 14:07

Uutistuotanto automatisoituu – metatoimittajat tulevat

Uutistuotanto muuttuu, kun rutiininomaisempaa toimitustyötä automatisoidaan. Helsingin yliopisto ja VTT tutkivat, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan.

Mobiilipilvilaskenta eläköittää konesalit

Tutkijatohtori Eemil Lagerspetz aikoo siirtää laskennan tietokoneilta taskulaitteille ja konesaleista koteihin.

Helsingin yliopistossa tutkitaan pilvilaskennan toteuttamista mobiililaitteilla. Mobiilipilvilaskenta tarkoittaa laskentaa älypuhelimilla tai muilla ympäristön mobiili- tai Internet of Things -laitteilla, kuten älytelevisioilla ja älyjääkaapeilla. Pilvilaskenta ilman mobiililaitteita tarkoittaa suurikokoisten tehtävien suorittamista toisiinsa verkkoyhteydessä olevilla tietokoneilla. Perinteisessä laskennassa tehtävät suoritetaan samaan fyysiseen tilaan kerätyillä tietokoneilla.

 

Tietojenkäsittelytieteen laitos ja F-Secure käynnistävät tietoturva-alan MOOC-kurssin

 

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja F-Secure käynnistävät yhteistyössä tietoturvaan liittyvän ilmaisen ja kaikille avoimen MOOC-kurssinverkossa. Cyber Security Base with F-Secure –kurssin:http://mooc.fi/courses/2016/cybersecurity/tavoitteena on tukea työllistymistä tietoturva-alalle.

Verkkokurssi alkaa tiistaina 25.10.2016 ja kuuluu tietojenkäsittelytieteen valinnaisiin opintoihin. Sille voivat osallistua myös muut kuin yliopiston perustutkinto-opiskelijat.

Workshop on Mobile Services and Edge Computing

 

 

 

 

 

 

 

Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjesti kansainvälisen workshopin yhdessä Tsinghuan yliopiston ja Hong Kong University of Science and Technologyn kanssa. Tutustu tapahtuman kotisivuihin tästä ja lue englannin kielinen uutinen tästä.