Tietokonemalli tuo uutta tietoa solun perustoiminnoista

Tietojenkäsittelijöiden rakentama edistynyt laskennallinen malli paljasti pitkät viiveet geenisäätelyssä.

 

Genetiikka ja genomiikka ovat kehittyneet viime vuosina valtavalla vauhdilla, osin laskennallisten menetelmien ansiosta. Nyt suomalaisjohtoinen kansainvälinen tutkijaryhmä on luonut tietokonemallin, jonka avulla on pystytty paljastamaan odotettua pidempiä viiveitä säätelysignaalien ja geenien ilmentymisen välillä.

Uudella menetelmällä analysoitiin ihmisen geenien aktiivisuudesta peräkkäisinä ajankohtina saatuja mittaustuloksia. Tulokset osoittivat, että ihmisen geenisäätelyssä yli 10 prosentissa geeneistä voi esiintyä yli 20 minuutin viive, mikä on merkittävästi pidempi, kuin aiemmin on ajateltu. Erityisesti viivettä esiintyi lyhyissä geeneissä, joiden toiminnan on uskottu olevan nopeaa.

Tulos auttaa ymmärtämään kaikissa eläimissä ja kasveissa tapahtuvia elämän perusprosesseja ja luo perustan entistä tarkempien algoritmien kehittämiselle ja sitä kautta geenisäätelyn ymmärtämiselle.

Menetelmä menetelmän sisään

Tutkimuksessa seurattiin rintasyöpäsolujen reaktiota hormonin aiheuttamaan säätelysignaaliin, joka laukaisee solussa muutoksia lukuisten geenien aktiivisuudessa. Osa geeneistä osallistuu reaktioon säätelemällä toisia geenejä, mutta näitä säätelymekanismeja tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tarkempi tieto säätelysuhteista voisi yleisesti mahdollistaa esimerkiksi parempien syöpälääkkeiden kehityksen.

– Kaikki geenisäätelymallit perustuvat oletettuihin säätelyn vaikutuksiin, ja mikäli geenisäätelyn viivettä ei oteta huomioon, tulos voi johtaa virhepäätelmiin. Viiveiden merkitystä voi verrata allergian aiheuttajan selvittelyyn tilanteessa, jossa osa oireista tulee nopeasti ja osa vasta pitkällä viiveellä. Jos tätä ei osaa huomioida, selvitystyö vaikeutuu melkoisesti ja voi tuottaa vääriä päätelmiä, sanoo Antti Honkela Helsingin yliopistosta.

– Rakensimme matemaattis-fysikaalisen mallin edistyneen tilastollisen mallin sisään. Tämä oli se, mikä mahdollisti muun muassa löydettyjen jopa yli 20 minuutin viiveiden havaitsemisen geenien säätelyssä, Jaakko Peltonen Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta kertoo.

Mittausmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut biologisten ilmiöiden tutkimisen aikaisempaa paljon laajemmassa mittakaavassa. Koska samanaikaisesti myös aineistojen koko on kasvanut valtavasti, laskennalliset menetelmät ovat keskeisiä kaikessa genetiikan ja genomiikan tutkimuksessa.

Työn päätekijöinä toimivat Helsingin yliopiston akatemiatutkija Antti Honkela ja Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston akatemiatutkija Jaakko Peltonen. Molemmat työskentelevät Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä ja Suomen Akatemian Laskennallisen päättelyn huippututkimusyksikössä COINissa. Tutkimusta on rahoittanut myös Suomen Akatemian ja muiden eurooppalaisten tiederahoittajien sekä EU:n ERASysBio+ ERA-NET-ohjelma.

Artikkeli Genome-wide modelling of transcription kinetics reveals patterns of RNA production delays julkaistiin äskettäin PNAS-lehdessä.

Kuvateksti: Esimerkkejä havaintoaineistosta ja siihen sovitetuista malleista eri geeneille. Kunkin geenin kohdalla ylempi punainen käyrä kuvaa geenin transkriptioaktiivisuutta ja alempi vihreä käyrä valmiin lähetti-RNA:n määrää. Näiden välille arvioidun viiveen jakauma on esitetty oikealla.

 

 

Luotu

12.10.2015 - 14:07

Carat-tutkimusryhmä on julkaissut uuden datasetin puhelimien energiankulutuksesta

 

 

Carat-tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta julkaisee uuden datasetin, joka on osa mobiililaitteiden energiankulutukseen keskittyvää tutkimusta(http://carat.cs.helsinki.fi/). Datasetti on alunperin esitelty ryhmän julkaisussa "Energy Modeling of System Settings: A Crowdsourced Approach"  IEEE PerCom’15 -konferenssissa Yhdysvalloissa. Artikkeli voitti konferenssin parhaan julkaisun palkinnon.

Eemil Lagerspetz was awarded a grant by the Jorma Ollila fund of Nokia Foundation on November 24, 2015

 

 
 
Eemil Lagerspetz was awarded a grant by the Jorma Ollila fund of Nokia Foundation on November 24, 2015. Congratulations!
 
The fund was launched in year 2014 to support post doctoral research career development. 
The title of Eemil’s post doctoral research is “Mind The Gap: Combining Trajectory Datasets for a Holistic Picture of Human Mobility” and the research will be carried out at the Hong Kong University of Science and Technology (HKUST) in 2016.
 

Collaborative Networking (CoNe) group researchers got the best paper award at 2nd ACM Conference on Information-Centric Networking (ICN 2015)

 

Collaborative Networking (CoNe) group researchers got the best paper award at 2nd ACM Conference on Information-Centric Networking (ICN 2015), one of the most prestigious venues for ICN research. The article entitled Pro-Diluvian: Understanding Scoped-Flooding for Content Discovery in ICN is lead by Liang Wang - a recent PhD graduate from CoNe research group, and is the outcome of collaboration with Suzan Bayhan and Jussi Kangasharju from UH, Jörg Ott from Aalto University, Arjuna Sathiaseelan and Jon Crowcroft from Cambridge University.

Tsinghua Workshop - Strengthen Collaboration with Top Universities in China

 

Together with research teams in Tsinghua University and Hong Kong University of Science and Technology (HKUST), Professor Sasu Tarkoma, Prof. Yong Li, and Prof. Pan Hui organized a successful workshop on mobile big data and networking (url:http://fi.ee.tsinghua.edu.cn/2015workshop/) in September 2015.