Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

JP: Mitä olet tehnyt viime vuosina?

KL: Siirryin laitokselta syksyllä 2011 Laureaan tietojenkäsittelyn yliopettajaksi. Sen jälkeen toimenkuvani on muuttunut pariin otteeseen, osin Laureassa tehtyjen toimilupa- ja organisaatiouudistusten takia: keväällä 2012 Keravan yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaavaksi kehittämispäälliköksi, syksyllä 2012 tietojenkäsittelyn ja matkailun koulutusohjelmien kehittämispäälliköksi ja vuoden 2015 alussa uuteen TKI-kehitysyksikköön. Viime vuosina en siis ole ollut toteuttamassa opetusta vaan pikemminkin suunnittelemassa sitä ja organisoimassa erilaisia Laurean kehityshankkeita.

JP: Miksi hait laitoksen opintoesimiehen paikkaa?

KL: Ensinnäkin, tehtävä oli ns. mielenkiintoinen, ja olen ollut siitä kiinnostunut jo aiemminkin. Lisäksi laitoksella – toisin kuin ammattikorkeakoulussa – on mahdollista tehdä myös tutkimusta. Ja kolmanneksi, juuri äskettäin tapahtunut toimenkuvani muuttuminen Laureassa teki sieltä lähtemisen helpoksi.

JP: Mihin aiot opintoesimiehenä panostaa erityisesti?

KL: Minun on syytä jatkaa Jaakon viitoittamalla hyvällä polulla poistamassa esteitä opintojen ja niiden etenemisen tieltä. Lisäksi pyrin vaikuttamaan siihen, että laitokselle epäedulliset OKM:n rahoitusmallin elementit saataisiin paremmalle tolalle.

JP: Olet ollut töissä sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Millä tavoin nämä kaksi eroavat toisistaan?

KL: Suurin ero on (tieteellinen) tutkimus, jota tehdään yliopistoissa mutta ei ammattikorkeakouluissa. Toinen merkittävä ero on siinä, että ammattikorkeakoulujen on lain mukaan palveltava paikallista alueellista kehittämistä mm. koulutustarjonnan osalta.

JP: Miltä laitoksen opetus vaikuttaa ”ulkopuolisin silmin”, ja mitenkä sitä voisi vielä parantaa?

KL: Muutamassa päivässä en ole ehtinyt luomaan mitään syvällistä näkemystä, mutta tilannehan on yleisesti ottaen ja tunnetusti erittäin hyvä. Tärkeintä on pitää jatkossakin yllä hyvää menoa ja flowta. Yhden potentiaalisen ongelman olen jo kuitenkin ehtinyt havaita: kun laitoksen ”rakenteellisen” henkilöstösuunnitelman mukaisesti lähivuosina eläkkeelle jäävät lehtorit on tarkoitus korvata apulaisprofessoreilla ja professoreilla, niin millaisia uudelleenjärjestelyjä tarvitaan opetuksessa sekä sen volyymin että laadun takaamiseksi?

JP: Onko sinulla harrastuksia?

KL: Pääharrastukseni on liikunta ja erityisesti polkupyöräily; osallistun esimerkiksi nyt kesäkuussa massatapahtumassa noin 300 kilometrin pituiseen Vättern-järven ympäripyöräilyyn. Lisäksi harrastan klassista musiikkia, lähinnä laulua kamariyhtyeessä.

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”virkaanastujaissanoja”?

KL: ”Tulen tekemään oman hiihtoni.”

 

Luotu

06.03.2015 - 12:04

Rokkarin asenteella syöpää vastaan

Tämä on kertomus tietojenkäsittelijänä aloittaneesta ja sittemmin bioinformatiikan maisteriohjelmaan jämähtäneestä ikuisuusopiskelijasta, Riku Kataisesta, joka tarttui sattumalta itseään suurempaan haasteeseen. Alkujaan Veli Mäkisen SuDS-ryhmässä Kumpulassa tutkijanuransa aloittanut hevi-klišee loikkasi Meilahteen Lauri Aaltosen syöpägenetiikan tutkimusryhmään. Pääasiallisena toimenkuvana oli laatia visualisointi- ja analyysiohjelma geneettiselle sekvenssidatalle, jolla olisi mahdollista löytää geenivirheitä syöpäpotilaista. Vaikka ohjelman luominen ylitti alkuvaiheissa haastavuudessaan kaikki sietokyvyn rajat, ei vaivannäkö mennyt hukkaan. Antaa Rikun kertoa, mitä oikein tapahtui.

EDOC–konferenssi Helsingissä 29.8. - 2.9.2011

Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitos isännöi 29.8 - 2.9. Kumpulan kampuksella 15. kansainvälistä EDOC -konferenssia. Konferenssin viitekehys liittyy yritysjärjestelmiin, niiden arkkitehtuureihin ja teollistuviin alustoihin. Erityisesti konferenssisarjassa toistuvia teemoja ovat liiketoimintaprosessien hallinta, palveluperustaiset järjestelmät ja liiketoimintaa tukeva järjestelmien verkottuminen.

Konferenssi on vuosittainen ja kiertää kolmea maailmankolkkaa: Eurooppa, Aasia-Oseania ja Amerikat. Helsinkiä isännöintivuorossa seuraa kuuluisa Tsinghuan yliopisto Kiinassa.

Peliohjelmointia Kumpulassa kesällä 2011

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella toimintaansa aloitteleva Linkki-klubi järjesti kaksi peliohjelmointileiriä kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Ensimmäinen leiri (27.6.-1.7.) oli suunnattu 10-12-vuotiaille ja toinen leiri (4.-8.7.) 13-16-vuotiaille. Leirien aikana osallistujat tutustuivat tietokonepelien ohjelmointiin.

Tarina pienestä pelistudiosta

Ninro gameTietojenkäsittelytieteeen laitoksella opiskelleet Mika Urtela ja Hannu Pajula toteuttavat piña coladan makuista unelmaansa Soul Aim Studios –peliyrityksessään. He kertovat alla tarinansa alun. Piña coladan osalta unelma ei ole vielä toteutunut, mutta yritystä pojilla riittää.