Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

JP: Mitä olet tehnyt viime vuosina?

KL: Siirryin laitokselta syksyllä 2011 Laureaan tietojenkäsittelyn yliopettajaksi. Sen jälkeen toimenkuvani on muuttunut pariin otteeseen, osin Laureassa tehtyjen toimilupa- ja organisaatiouudistusten takia: keväällä 2012 Keravan yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaavaksi kehittämispäälliköksi, syksyllä 2012 tietojenkäsittelyn ja matkailun koulutusohjelmien kehittämispäälliköksi ja vuoden 2015 alussa uuteen TKI-kehitysyksikköön. Viime vuosina en siis ole ollut toteuttamassa opetusta vaan pikemminkin suunnittelemassa sitä ja organisoimassa erilaisia Laurean kehityshankkeita.

JP: Miksi hait laitoksen opintoesimiehen paikkaa?

KL: Ensinnäkin, tehtävä oli ns. mielenkiintoinen, ja olen ollut siitä kiinnostunut jo aiemminkin. Lisäksi laitoksella – toisin kuin ammattikorkeakoulussa – on mahdollista tehdä myös tutkimusta. Ja kolmanneksi, juuri äskettäin tapahtunut toimenkuvani muuttuminen Laureassa teki sieltä lähtemisen helpoksi.

JP: Mihin aiot opintoesimiehenä panostaa erityisesti?

KL: Minun on syytä jatkaa Jaakon viitoittamalla hyvällä polulla poistamassa esteitä opintojen ja niiden etenemisen tieltä. Lisäksi pyrin vaikuttamaan siihen, että laitokselle epäedulliset OKM:n rahoitusmallin elementit saataisiin paremmalle tolalle.

JP: Olet ollut töissä sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Millä tavoin nämä kaksi eroavat toisistaan?

KL: Suurin ero on (tieteellinen) tutkimus, jota tehdään yliopistoissa mutta ei ammattikorkeakouluissa. Toinen merkittävä ero on siinä, että ammattikorkeakoulujen on lain mukaan palveltava paikallista alueellista kehittämistä mm. koulutustarjonnan osalta.

JP: Miltä laitoksen opetus vaikuttaa ”ulkopuolisin silmin”, ja mitenkä sitä voisi vielä parantaa?

KL: Muutamassa päivässä en ole ehtinyt luomaan mitään syvällistä näkemystä, mutta tilannehan on yleisesti ottaen ja tunnetusti erittäin hyvä. Tärkeintä on pitää jatkossakin yllä hyvää menoa ja flowta. Yhden potentiaalisen ongelman olen jo kuitenkin ehtinyt havaita: kun laitoksen ”rakenteellisen” henkilöstösuunnitelman mukaisesti lähivuosina eläkkeelle jäävät lehtorit on tarkoitus korvata apulaisprofessoreilla ja professoreilla, niin millaisia uudelleenjärjestelyjä tarvitaan opetuksessa sekä sen volyymin että laadun takaamiseksi?

JP: Onko sinulla harrastuksia?

KL: Pääharrastukseni on liikunta ja erityisesti polkupyöräily; osallistun esimerkiksi nyt kesäkuussa massatapahtumassa noin 300 kilometrin pituiseen Vättern-järven ympäripyöräilyyn. Lisäksi harrastan klassista musiikkia, lähinnä laulua kamariyhtyeessä.

JP: Onko sinulla mahdollisesti yleviä ”virkaanastujaissanoja”?

KL: ”Tulen tekemään oman hiihtoni.”

 

Luotu

06.03.2015 - 12:04

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.