Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Jaakko (JK) aloittaa uudessa tehtävässään näillä näkymin helmikuussa 2015. Eron ollessa jo näinkin lähellä päätti laitoksen johtaja (JP) suorittaa rutiineihin kuuluvan loppuhaastattelun, jottei se vain pääsisi joulun ja uudenvuoden myötä unohtumaan.

JP: Tyhmä mutta pakollinen ensimmäinen kysymys: Miltä nyt tuntuu?

JK: Tunnelmat ovat positiivisen odottavat. Olen varsin tyytyväinen uuteen pestiini puhtaasti opetusorganisaatiossa ja vakuuttunut siitä, että hyvä siitä tulee. Toisaalta näin viime yönä painajaisia minua odottavasta ”yläkoulumeiningistä”; toivottavasti se johtui ainakin pääosin eilisiltana nauttimastani marokkolaisesti maustetusta ruoasta.

JP: Miksi päätit hakea Avoimen yliopiston johtajaksi?

JK: Minusta akateemiseen maailmaan kuuluu tämän tyyppinen ajatusten ja ihmisten tuuletus ja liikkuvuus eikä paikalleen jämähtäminen. Lisäksi sain hyvän vinkin asioista perillä olevalta taholta.

JP: Avoin yliopisto tarjoaa Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaista yliopisto-opetusta noin 90 oppiaineessa ”kaikelle kansalle”. Oletko jo ehtinyt miettiä, kuinka aiot suunnata tai kehittää Avoimen yliopiston toimintaa?

JK: Minulla ei vielä ole eikä pidäkään olla tiukkaa visiota: täytyy ensin selvittää yliopiston johdon strateginen näkemys siitä, mikä on Avoimen yliopiston rooli Helsingin yliopiston opetuksessa ja sen järjestämisessä. Selvää kuitenkin on, että Avoimessa yliopistossa voi ainelaitoksia paremmin keskittyä nimenomaan opetuksen kehittämiseen, koska siellä ei ole tutkimusvelvoitteita.

JP: Avoimen yliopiston ja ainelaitosten välillä on ollut jonkin sortin kahnausta, tai ainakaan niiden välinen yhteistyö ei ole aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Millä tavoin aiot kehittää tätä yhteistyötä?

JK: Ainelaitosten ja Avoimen yliopiston välistä yhteistyötä pitää tiivistää suuntaamalla sen toimintaa enemmän tutkinto-opiskelijoita (ja vähemmän ”kaikkea kansaa”) tukevaksi. Tällöin opetus toteutettaisiin Avoimen yliopiston kustantamana ainelaitoksilla hyödyntäen niiden tutkintojärjestelmiin kuuluvia vakiintuneita tukirakenteita kuten vaikkapa kisälliopetusta ja opetusteknologiaa.

JP: Onko tällä laitoksella jotain, mistä haluaisit ottaa mallia Avoimeen yliopistoon?

JK: Laitoksella opetuksen taustalla oleva ajattelumalli on esimerkillinen: ensiksi mietitään, mitä oikeasti pitäisi tapahtua oppimisen tukemiseksi; sitten laaditaan hyvä suunnitelma sen toteuttamiseksi; ja lopuksi pannaan toimeksi.

JP: Mitä jäät kaipaamaan?

JK: Paljonkin. Parasta on hyvä työyhteisö (vaikkakin myös Avoimen yliopiston työilmapiiribarometri heiluu yliopiston keskitason yläpuolella).

JP: Mitä et varmaankaan jää kaipaamaan?

JK: Työmatkapyöräilyä marraskuussa Kruununhaasta Kumpulaan. Myös Exactumin yhteisöllistä opetusta ja oppimista estävästä arkkitehtuurista on mukava päästä eroon.

JP: Kiitos laitoksen puolesta tästä haastattelusta ja ennen kaikkea siitä laadukkaasta työstä, jota olet laitoksen hyväksi tehnyt, ei pelkästään opintoesimiehenä vaan jo aiemmissakin tehtävissäsi. Toivottavasti et täysin irtaannu laitoksen kuvioista, vaan käyt täällä aina silloin tällöin sivistymässä.

Luotu

16.12.2014 - 13:08

Luovaa laskentaa Helsingin Yliopistossa

Laskennallinen luovuus on melko uusi tietojenkäsittelyn tutkimusala. Tästä huolimatta sen ympärille on jo kehittynyt aktiivinen, kansainvälinen ryhmä akateemisia tutkijoita. Professori Hannu Toivosen luotsaama Helsingin Yliopiston Discovery-tutkimusryhmä on osa tätä kansainvälistä yhteisöä. Ryhmän kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat erityisesti kielellisen luovuuden metodit, kuten runojen koneellinen luominen, sana-assosiaatioiden tutkimus, huumori, sekä automaattinen tekstien yhteenveto. Tämän lisäksi ryhmä on tehnyt tutkimusta musiikin koneellisesta säveltämisestä, ihmisen ja koneen välisestä yhteisluovuudesta, sekä kuvallisten metaforien luomisesta.

Vapaamuotoiset sormieleet mobiilitunnistukseen

Kolmas Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee uusia tuloksia käyttäjien tunnistamisessa vapaamuotoisten sormieleiden avulla mobiililaitteilla. Tämä tutkimus julkaistaan tunnetussa ACM MobiSys -konferenssissa kesäkuussa 2014.

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa 23. toukokuuta 2014.