Malware Insights: Haittaohjelmat kuriin ennakoimalla

Toinen Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee edistysaskelia haittaohjelmien määrän arvioinnissa sekä niiden ennakoivassa tunnistamisessa. Tämä tutkimus julkaistiin arvostetussa World Wide Web -konferenssissa huhtikuussa 2014.

Kuukauden tutkimustulos: Haittaohjelmat kuriin ennakoimalla

Älypuhelimia on nykypäivänä kaikkialla, ja ne sisältävät suuren määrän henkilökohtaista tietoa käyttäjistään. Soitot ja viestit ovat maksullisia käyttäjille, ja älypuhelimia käytetään myös yhä enemmän maksuvälineinä. Yksi suurimmista älypuhelimien käyttöön liittyvistä peloista onkin laajamittainen haittaohjelmahyökkäys. Uusi tutkimus osoittaa, että keskimäärin 0,25 prosenttia Android-alustaa käyttävistä laitteista on haittaohjelmien saastuttamia. Luku on merkittävästi suurempi kuin edellinen puolueeton arvio. Tutkijat ovat myös kehittäneet tekniikan, jolla aiemmin tuntemattomien haittaohjelmien saastuttamat laitteet voidaan tunnistaa.

Intelin Collaborative Research Institute for Secure Computing ICRI-SC -tutkimuskeskuksessa (http://www.icri-sc.org) työskentelevät Helsingin yliopiston tutkijat pitävät tämän vuoden World Wide Web -konferenssissa (http://www2014.kr/) esitelmän, joka tarjoaa vastauksen tähän kysymykseen Malware Insights -tutkimusprojektin pohjalta.

Projektiryhmän jäsenet – Hien Truong, Eemil Lagerspetz, Sourav Bhattacharya ja Petteri Nurmi professori N. Asokanin ja professori Sasu Tarkoman johdolla – ovat tutkineet haittaohjelmien todellista levinneisyyttä Android-laitteissa. Työhän osallistui myös Adam J. Oliner Berkeleyn yliopiston AMPLab-tutkimusprojektista. Uusi tutkimus osoittaa, että keskimäärin 0,25 prosenttia Android-alustaa käyttävistä laitteista on virusten saastuttamia. Luku on merkittävästi suurempi kuin edellinen puolueeton arvio. Tutkijat keräsivät anonyymia tietoa yli 50 000 laitteesta seitsemän kuukauden ajalta.

Arvio haittaohjelmien määrästä

Uutiset ja tiedotteet Android-laitteita uhkaavista uusista haittaohjelmista saapuvat jatkuvana virtana vuodesta toiseen, mutta tutkimustietoa todellisista virustartunnoista on ollut vaikea saada. Löydettyjen haittaohjelmatyyppien määristä on runsaasti tietoa, mutta ei ole varmuutta siitä, kuinka suurissa määrin niitä todella löytyy käyttäjien laitteista. Mikäli älypuhelinten haittaohjelmista tulee yhtä yleisiä kuin tietokoneiden vastaavista muutamia vuosia sitten, ne olisivat merkittävä turvallisuusriski. Harvat tehdyt arviot eroavat toisistaan rajusti: eräs virustorjuntayritys arvioi, että yli neljä prosenttia Android-laitteista on saastuneita, kun taas yhdysvaltalainen akateeminen tutkimus esitti, että haittaohjelmat vaivaavat alle 0,0009 prosenttia maan älypuhelimista.

Mistä vaihtelu johtuu?

MIT Technology Review käytti Malware Insights -projektin pohjalta laadittua arXiv-tutkimusraporttia artikkelissaan Emerging Technology from the arXiv -osiossa (http://www.technologyreview.com/view/522771/first-direct-measurement-of-infection-rates-for-smartphone-viruses/).

Uusien haittaohjelmien ennakointi

– ”Tämä on vasta alkua. Seuraavaksi yritämme parantaa tulostemme tarkkuutta ja tunnistaa haavoittuvaiset laitteet ennen kuin ne altistuvat haittaohjelmille. Olen innoissani mahdollisuudesta käyttää tutkimustietoa parantamaan turvallisuutta.” professori Asokan kertoo.

Tutkijat arvelivat, että haittaohjelmien saastuttamilla älypuhelimilla saattaa olla muita yhteisiä harmittomia sovelluksia, koska käyttäjät ovat saattaneet ostaa sovellukset samasta kauppapaikasta. Tämän oletuksen perusteella tutkittiin, olisiko mahdollista kehittää tekniikka, joka voisi tunnistaa aiemmin tuntemattomien haittaohjelmien saastuttamat laitteet. Tutkimuksessa tällä metodilla valikoidut puhelimet olivat viisi kertaa todennäköisemmin saastuneita kuin sattumanvaraisesti valitut laitteet.

– ”Uusien haittaohjelmien tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä tai lieventää. Pyrimme tunnistamaan haitoille alttiit laitteet ja tutkimaan ne, jotta uudet haittaohjelmat voidaan pysäyttää mahdollisimman nopeasti” professori Tarkoma jatkaa.

Kuva: Vasemmalta Sourav Bhattacharya, Eemil Lagerspetz, Hien Truong ja Adam J. Oliner WWW 2014 -konferenssissa.

Linkki artikkeliin:

The company you keep: mobile malware infection rates and inexpensive risk indicators. WWW 2014. http://doi.acm.org/10.1145/2566486.2568046.

Luotu

24.04.2014 - 16:38

Tutki, opeta ja harrasta sitä, mikä on kivaa

Laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteiseen HeCSE-tutkijankoulutusohjelmaan on vastikään valittu uusia jatko-opiskelijoita. Yksi nousevista nuorista tutkijoistamme on Antti Laaksonen.

Antti on valmistunut maisteriksi keväällä 2011. Köykäisiä teollisuuteen tehtäviä Scrum-graduja työkseen lukevien mieltä varmaankin lämmittää, että tämä opiskelija kirjoitti gradunsa aivan tietojenkäsittelytieteen ydinalueelta, säännöllisten lausekkeiden minimoinnista. Aihe oli Antin itsensä valitsema, koska se oli ”kiinnostava ja sopivan haastava”.

Onnea, hyvä opettaja

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetus jatkaa parrasvaloissa: tällä kerralla kyse on henkilökohtaisesta tunnustuksesta, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt myöntää vuoden 2011 Hyvä opettaja – Magister Bonus -palkinnon yliopistonlehtori Matti Luukkaiselle laitokseltamme. Matti oli TKO-älyn opintovastaavan Ella Peltosen haastattelussa opetuksesta ja opiskelusta heti juhlahumun hälvettyä.

Professorista teknologiajohtajaksi

Kuten saimme torstaina 22.9.2011 klo 9.30 annetusta Nokia Oyj:n pörssitiedotteesta lukea, on Henry Tirri nimitetty kyseisestä päivästä alkaen yhtiön teknologiajohtajaksi (Chief Technology Officer, CTO) ja Nokian johtokunnan (Nokia Leadership Team) jäseneksi (Executive Vice President, EVP). Tiedotteen mukaan ”teknologiajohtajana Tirri vastaa Nokian Chief Technology Office –yksiköstä, jonka tehtävänä on linjata Nokian teknologiasuunta nyt ja tulevaisuudessa, sekä edistää keskeisiä innovaatioita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia”.

Linkki yliopistoon

Linkki-keskus avasi ovensa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella viime perjantaina. Keskus tarjoaa esimerkiksi mukavaa puuhaa peliohjelmoinnin parissa sekä vuoden alussa starttaavan ohjelmointi-verkkokurssin, joka on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille.