Sujuuko englanti?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on huolehtinut kansainvälisen henkilöstönsä hyvinvoinnista jo pitkään. Englannin käyttäminen päivittäisessä viestinnässä on tärkeä osa tätä työtä.

– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Kansainvälistyminen edellyttää vierailevien tutkijoiden rekrytointia ja englannin käyttöä ryhmien ja tutkijoiden kokouskielenä. Useimpien suomalaistutkijoiden sujuva englannin kielen taito on tehnyt Münchiin vaikutuksen:

– Monissa muissa maissa törmää kielivaikeuksiin.

Valtakieli vastaan ilmaisukyky

Tietojenkäsittelytieteen kannalta on hyödyllistä, että englanti on tutkimuksen valtakieli. Joissain tilanteissa vaaditaan kuitenkin tarkempaa ilmaisukykyä, kuten tutkimusorganisaatiota johtava professori Petri Myllymäki toteaa:

– Joskus huomaa, että jonkin asian pystyisi ilmaisemaan paremmin äidinkielellään.

Münch on kokenut saman omassa yksikössään:

– Tiedän, että jotkin tärkeät hallinnolliset ja strategiset päätökset tehdään täysin suomenkielisin voimin, mikä on haastavaa. Pyrinkin seuraamaan päätöksentekoprosesseja tarkasti.

Tietojenkäsittelytieteen laitos alkoi käyttää englantia järjestelmällisesti yli kymmenen vuotta sitten.

– Aloimme tuolloin rekrytoida aiempaa enemmän kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita ja tutkijatohtoreita. Kansainvälisen henkilöstömme hyvinvoinnista tuli meille entistä tärkeämpää, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, joka toimi laitoksen johtajana vuosina 2007–2009.

Noihin aikoihin tehtiin myös strateginen päätös, jonka mukaan henkilöstön sähköpostilistalle lähetettyjen suomenkielisten viestien tuli sisältää ainakin yhden lauseen mittainen englanninkielinen selitys. Lisäksi laitos palkkasi ammattikääntäjän kääntämään kaiken oleellisen aineiston englanniksi.

– Aineiston joukossa oli paljon keskushallinnon julkaisemia suomenkielisiä asiakirjoja, joita suomea osaamattomat henkilöt eivät pystyneet lukemaan, Toivonen lisää.

Kansainvälisen henkilöstön tukemiseksi perustettiin myös kansainvälinen hyvinvointiryhmä. Pian luotiin kansainvälinen laitosblogi ja tulokkaille suunnatut verkkosivut, ja vähitellen englantia alettiin käyttää henkilöstökokouksissa ja -tapahtumissa.

Eroja myös kulttuureissa

Nyt kun englannista on tullut luonnollinen ja oleellinen osa tietojenkäsittelytieteen laitoksen viestintää, professorit voivat keskittyä muihin ongelmakohtiin:

– Ehkäpä kielen sijaan suurin haaste liittyykin kulttuurieroihin, Münch pohtii.

– Tämä koskee esimerkiksi ihmisten työskentelytapoja, laatunäkemyksiä, sitoutumista ja motivointitapoja.

Myllymäelle puolestaan haasteellisimmiksi ovat osoittautuneet omatoimisuutta ja henkilökohtaista aktiivisuutta koskevat erot.

– Suomalaisena oletan, että tutkijat toimivat ennakoivasti ja ideoivat omia hankkeitaan, mutta ei-eurooppalaisista kulttuureista tulevat työntekijät odottavat usein minun käskyjäni.

Esimerkiksi aasialaiset eivät mielellään ota aloitetta käsiinsä, ellei heitä määrätä tekemään niin.

Kuvassa:Jürgen Münch.

Lähde: Flamma, Helsingin yliopiston intranet
Teksti: Claudia Gorr
Kuva: Ari Aalto
Alkuperäinen artikkeli Flammassa: https://flamma.helsinki.fi/fi/HY277799

 

Luotu

23.11.2012 - 13:06

Professori Sasu Tarkoma palkittiin vuoden 2016 yritysyhteistyön edistäjänä

Professori Sasu Tarkoma palkittiin vuoden 2016 yritysyhteistyön edistäjänä

Helsingin yliopiston palkinto myönnettiin nyt ensimmäisen kerran.

Tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma on esimerkillisellä tavalla edistänyt Helsingin yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä, katsoo yliopisto palkintoperusteluissa.

–Hän on tuonut yliopistolle rahoitusta yritysyhteistyön kautta ja tehnyt uusia avauksia opetuksen ja avoimen datan saralla. Lisäksi professori Tarkoma on mukana yliopistolähtöisessä alkavassa yritystoiminnassa, kertoo palkinnon jakanut vararehtori Pertti Panula.

–On ilo tehdä yritysyhteistyötä teollisuuden kanssa. Uskon, että molemmat osapuolet voittavat, sekä yliopisto että yritykset. Onnistumisen salaisuus on hyvissä tiimeissä, ja sellaisten kanssa olen päässyt tekemään töitä, sanoo Tarkoma kiitospuheessaan.

Vasemmalta oikealle: Maarit Haataja, Sasu Tarkoma, Antti Neimala, Pertti Panula

 

TKO-äly ja Suomen kovimmat firmat järjestävät yhteistyössä rekrytointitapahtuman 14.12.2016

Tervetuloa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestön TKO-älyn ja Suomen kovimpien firmojen yhteistyössä järjestämään rekrytointitapahtumaan! Tapahtuma valtaa Exactumin käytävät, luentosalit ja luokkahuoneet keskiviikkona 14.12.2016 kello 12.00 alkaen sisältäen kiinnostavia luentoja ja workshopeja, unohtamatta myöskään yritysten esittelypisteitä Exactumin käytävillä.

Uusi datatieteen maisteriohjelma — haku auki!

Helsingin yliopisto on perustanut uuden, kansainvälisen maisteriohjelman datatieteeseen. Katso ohjelman esittelyvideo täältä. Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät ohjelman www-sivuilta. Hakuaika päättyy 12.1.2017.

Tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelman haku on nyt auki

Helsingin yliopiston uudistetut kansainväliset maisteriohjelmat käynnistyvät syksyllä 2017, ja haku näihin ohjelmiin alkoi joulukuun 2016 alussa; ks. tarkemmin uutinen aiheesta. Yksi näistä ohjelmista on tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelma, jonka esittelyvideon voi katsoa täältä. Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät ohjelman www-sivuilta. Hakuaika päättyy 12.1.2017.