Sujuuko englanti?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on huolehtinut kansainvälisen henkilöstönsä hyvinvoinnista jo pitkään. Englannin käyttäminen päivittäisessä viestinnässä on tärkeä osa tätä työtä.

– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Kansainvälistyminen edellyttää vierailevien tutkijoiden rekrytointia ja englannin käyttöä ryhmien ja tutkijoiden kokouskielenä. Useimpien suomalaistutkijoiden sujuva englannin kielen taito on tehnyt Münchiin vaikutuksen:

– Monissa muissa maissa törmää kielivaikeuksiin.

Valtakieli vastaan ilmaisukyky

Tietojenkäsittelytieteen kannalta on hyödyllistä, että englanti on tutkimuksen valtakieli. Joissain tilanteissa vaaditaan kuitenkin tarkempaa ilmaisukykyä, kuten tutkimusorganisaatiota johtava professori Petri Myllymäki toteaa:

– Joskus huomaa, että jonkin asian pystyisi ilmaisemaan paremmin äidinkielellään.

Münch on kokenut saman omassa yksikössään:

– Tiedän, että jotkin tärkeät hallinnolliset ja strategiset päätökset tehdään täysin suomenkielisin voimin, mikä on haastavaa. Pyrinkin seuraamaan päätöksentekoprosesseja tarkasti.

Tietojenkäsittelytieteen laitos alkoi käyttää englantia järjestelmällisesti yli kymmenen vuotta sitten.

– Aloimme tuolloin rekrytoida aiempaa enemmän kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita ja tutkijatohtoreita. Kansainvälisen henkilöstömme hyvinvoinnista tuli meille entistä tärkeämpää, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, joka toimi laitoksen johtajana vuosina 2007–2009.

Noihin aikoihin tehtiin myös strateginen päätös, jonka mukaan henkilöstön sähköpostilistalle lähetettyjen suomenkielisten viestien tuli sisältää ainakin yhden lauseen mittainen englanninkielinen selitys. Lisäksi laitos palkkasi ammattikääntäjän kääntämään kaiken oleellisen aineiston englanniksi.

– Aineiston joukossa oli paljon keskushallinnon julkaisemia suomenkielisiä asiakirjoja, joita suomea osaamattomat henkilöt eivät pystyneet lukemaan, Toivonen lisää.

Kansainvälisen henkilöstön tukemiseksi perustettiin myös kansainvälinen hyvinvointiryhmä. Pian luotiin kansainvälinen laitosblogi ja tulokkaille suunnatut verkkosivut, ja vähitellen englantia alettiin käyttää henkilöstökokouksissa ja -tapahtumissa.

Eroja myös kulttuureissa

Nyt kun englannista on tullut luonnollinen ja oleellinen osa tietojenkäsittelytieteen laitoksen viestintää, professorit voivat keskittyä muihin ongelmakohtiin:

– Ehkäpä kielen sijaan suurin haaste liittyykin kulttuurieroihin, Münch pohtii.

– Tämä koskee esimerkiksi ihmisten työskentelytapoja, laatunäkemyksiä, sitoutumista ja motivointitapoja.

Myllymäelle puolestaan haasteellisimmiksi ovat osoittautuneet omatoimisuutta ja henkilökohtaista aktiivisuutta koskevat erot.

– Suomalaisena oletan, että tutkijat toimivat ennakoivasti ja ideoivat omia hankkeitaan, mutta ei-eurooppalaisista kulttuureista tulevat työntekijät odottavat usein minun käskyjäni.

Esimerkiksi aasialaiset eivät mielellään ota aloitetta käsiinsä, ellei heitä määrätä tekemään niin.

Kuvassa:Jürgen Münch.

Lähde: Flamma, Helsingin yliopiston intranet
Teksti: Claudia Gorr
Kuva: Ari Aalto
Alkuperäinen artikkeli Flammassa: https://flamma.helsinki.fi/fi/HY277799

 

Luotu

23.11.2012 - 13:06

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.