Tietojenkäsittelytieteen maisteriopinnot kansainvälisten hakijoiden suosiossa

Helsingin yliopiston tarjoamat tietojenkäsittelytieteen maisteriopinnot osoittautuivat erittäin suosituiksi kevään 2010 opiskelijoiden valinnassa kansainvälisiin koulutus- sekä maisteriohjelmiin. Tietojenkäsittelytieteen laitoksella päätös kahden erikoistumislinjan, algoritmien ja koneoppimisen sekä hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjan, opetuksen tarjoamisesta englanninkielellä syksystä 2010 alkaen tehtiin kuluvana lukuvuonna. Laitoksella oli havaittu, että yhä useampi suomalainen ei enää halua jatkaa opintojaan kandidaattitutkintoa pidemmälle, ja siksi opetuksen kansainvälistymisen ajateltiin takaavan jatkossakin sellaisen maisteriopiskelijoiden määrän, että opetustarjonta voidaan pitää riittävän laajana ja monipuolisena ja opetus voidaan kytkeä entistä tiiviimmin laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tieto näistä englanninkielisistä koulutusohjelmista näyttikin saavuttaneen hyvin kohderyhmänsä, ja siksi näihin koulutusohjelmiin kuten myös Cross-Border Universityn Information and Communication Technology -maisteriohjelmaan (CBU-ICT) ja bioinformatiikan maisteriohjelma MBI:hin saatiin tänä keväänä ennätysmäärä hakemuksia.

Erityisen suurta hakijoiden kiinnostus oli tietojenkäsittelytieteen kahden erikoistumislin­jan maisteriopintoihin. Hakijoita näille kahdelle englanninkieliselle erikoistumislinjalle tuli liki 270 kappaletta (yli 70% kaikista matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekunnan kansainvälisiin koulutusohjelmiin lähetetyistä hakemuksista). Hakemuksista 193 hakemusta läpäisi University Admission Finlandin (UAF) esikarsinnan ja saapui laitokselle lähempään tarkasteluun. Näistä hakemuksista 140 kohdistui ensisijaisesti hajautettujen järjestelmien ja 53 algoritmien ja koneoppimisen erikoistumislinjalle. Myös CBU-ICT-maisteriohjelmaan ja bioinformatiikan maisteriohjelma MBI:hin tuli molempiin runsaasti hakemuksia: edelliseen 130 ja jälkimmäiseen 68 esikarsinnan läpäissyttä hakemusta. CBU ICT-ohjelma oli vuonna 2010 ensi kertaa mukana sähköisessä hakujärjestelmässä, ja tämä selittäneekin suurelta osin ohjelmaan tulleiden hakemusten kasvaneen määrän.

Tietojenkäsittelytieteen englanninkielisille erikoistumislinjoille hyväksyttävien uusien opiskelijoiden määrälle ei oltu etukäteen asetettu kiintiöitä. Hakemusten käsittelyssä tarkastettiin se, että hakijoilla oli englannissa akateeminen kielitaito ja tietojenkäsittelytieteen maisteriopintoihin riittävät pohjatiedot antava kandidaattitutkinto. Lisäksi vaadittiin, että tuon aiemman tutkinnon suoritustaso oli hyvä (vähintään 80 % maksimista). Hakemusten käsittelyn jälkeen näille kahdelle erikoistumislinjalle päätettiin lopulta hyväksyä 48 hakijaa (liki 25 % esikarsinnan läpäisseistä hakijoista), joista 33 valittiin hajautettujen järjestelmien ja 15 algoritmien ja ko­neoppimisen linjalle. Enemmistö linjoille hakijoista (liki 79 %) oli aasialai­sia, joten myös suu­rin osa hyväksytyistä on kotoisin Aasiasta (67 %). Hyväksytyistä kansainvälisistä opiskelijoista naisia puolestaan on 16,7 %, kun heidän osuutensa hakijoista oli 13,5 %.

CBU-ICT-ohjelmaan, joka on Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Petroskoin yliopiston ja kahden pietarilaisen yliopiston yhteinen maisteriohjelma, hyväksyttiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle tänä vuonna 10 hakijaa (7,7 % hakijoista). CBU-ICT-ohjelman hakijoista (liki 85 %) ja hyväksytyistä (70 %) suurin osa oli aasialaisia, aivan kuten tietojenkäsittelytieteen kahden erikoistumislinjankin hakijoista ja hyväksytyistä. Sen sijaan naisten osuus CBU-ICT:n hakijoista oli 26,2 % ja hyväksytyistä jopa 40 %.

Bioinformatiikan maisteriohjelma MBI:hin, joka on Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopiston yhteinen maisteriohjelma, hyväksyttiin puolestaan Helsingin yliopiston opiskelijoiksi 15 hakijaa (22 % hakijoista). Kansainvälisiä hakijoita hyväksytyistä oli 10 ja suomalaisia viisi. Tämän ohjelman hakijoista reilut 32 % oli naisia ja hyväksytyistä 40 %. Aiemmin mainittujen hakukohteiden tapaan myös MBI:n hakijoista suurimman ryhmän muodostivat aasialaiset 74 %:n osuudellaan. Sen sijaan muista poiketen MBI:hin hyväksytyistä kansainvälisistä hakijoista eurooppalaisia oli kaikkein eniten eli 50 %.

Kaiken kaikkiaan tietojenkäsittelytieteen laitokselle saadaan siis tulevana syksynä reilusti aiempaa enemmän kansainvälisiä maisteriopiskelijoita. Vaikka maisteriopiskelijoista jatkossakin suurin osa on varmasti suomalaisia, tarjoaa tämä uusi tilanne mahdollisuuden sekä opetustarjonnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen että erilaisten kokemusten saamiseen kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta jo opintojen aikana. Elokuun alussa, johon mennessä hyväksyttyjen on ilmoitettava, ottavatko he opiskelupaikan vastaan vai eivät, sitten selviää, kuinka paljon näitä uusia maisteriopiskelijoita laitoksen käytävillä alkaa liikkua ja kuinka kansainvälisiksi maisteriopinnot ja tunnelma laitoksella oikein muuttuvat.

Teksti: Pirjo Moen, kansainvälisten tkt:n koulutusohjelmien koordinaattori

Luotu

03.06.2010 - 15:00

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.