Maisteriohjelmien kansainvälistyminen on toivottu haaste opiskelijalle ja laitokselle

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella saattavat puhaltaa uudet tuulet ensi syksystä lähtien, kun kahden kolmesta maisteriopintojen erikoistumislinjasta on suunniteltu muuttuvan englanninkielisiksi. Linjoilla algoritmit ja koneoppiminen sekä hajautetut järjestelmät on hyvät valmiudet tarjota opetuksensa tulevaisuudessa englanniksi. Ohjelmistojärjestelmien linja jatkaa opetustaan suomeksi.

Tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistuu vuosittain arviolta vain 60-70 opiskelijaa, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaa lähes puolet enemmän.

Koska kaikki suomalaiset eivät halua jatkaa opintojaan sen jälkeen, opetuksen kasainvälistymisellä houkutellaan maisteriopiskelijoita ulkomailta. Uudistuksen myötä heidän on helpompaa osallistua luennoille ja laskareihin yksinopiskelun sijaan.

Tarkoituksena ei ole hätistää suomalaisopiskelijoita kielimuurin vuoksi pois opintieltä. Laitos toivoo, että jatkossakin suurin osa opiskelijoista olisi edelleen suomalaisia. Tavoitteena voisi olla, että valmistuneista noin neljännes olisi ulkomaalaisia.

– Maisteriopiskelijoiden isompi määrä varmistaa, että voimme antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä tarjota mahdollistaa laajemman opetustarjonnan, kertoo uudistusta kannattunu laitoksen aiempi johtaja Hannu Toivonen.

Opiskelija sekä TKO-älyn opintovastaava Jesse Lankila pitää uudistusta hyvänä. Hän kannustaakin opiskelijoita kokeilemaan opintoja englanniksi.

– Voihan englanniksi opiskelu aiheuttaa toisille vaikeuksia. Jos on jostakin todella kiinnostunut, en usko kielen olevan ongelma. Tällä alalla termistö on pitkälti englanninkielistä ja viimeistään työelämässä joutuu kohtamaan ulkomaalaisia, mielestäni opiskelija saa arvokasta kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä ja ulkomaalaisten ihmisten kanssa.

Lankila uskoo opetuksen kehittyvän kielimuutoksen myötä entistä monipuolisemmaksi.

– Opettajia voi tulla muista maista ja saahan laitos lisää mainetta ulkomailla, jos opiskelijat valmistuvat meiltä.

Vaikka opetus muuttuu englanninkieliseksi, opiskelija voi osallistua suomenkielisiin erilliskuulusteluihin tästä eteenpäinkin. Uudistuksessa mukana ollut Pirjo Moen lupaa, että vuosittain tullaan järjestämään myös suomenkielisiä seminaareja. Se, järjestetäänkö laskareita myös suomeksi jää nähtäväksi.

Moenin mukaan kansainvälistyneet maisteriopinnot ovat kiinnostaneet, sillä hakemuksia on tullut aiempaa enemmän.

– Englanniksi opiskelu ja opettaminen on haaste, josta on varmasti hyötyä jokaiselle.

 

Teksti: Viivu Toikka

Luotu

22.02.2010 - 01:00

Tietokonemalli tuo uutta tietoa solun perustoiminnoista

Tietojenkäsittelijöiden rakentama edistynyt laskennallinen malli paljasti pitkät viiveet geenisäätelyssä.

 

Genetiikka ja genomiikka ovat kehittyneet viime vuosina valtavalla vauhdilla, osin laskennallisten menetelmien ansiosta. Nyt suomalaisjohtoinen kansainvälinen tutkijaryhmä on luonut tietokonemallin, jonka avulla on pystytty paljastamaan odotettua pidempiä viiveitä säätelysignaalien ja geenien ilmentymisen välillä.

Jiaheng Lu: our new associate professor

 

Jiaheng Lu (JL) has been nominated as a tenure-track associate professor in computer science for a period of five years starting on August 1, 2015. Recruiting foreign professors is an important tool in the internationalization efforts of the University, so a thorough introductory interview by the head of the Department (JP) was a must.

 

 

Petri Myllymäki HIITin johtajaksi

Laitoksen professori Petri Myllymäki on valittu Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT – Helsinki Institute for Information Technology) johtajaksi 1.8.2015 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Petri seuraa tehtävässä Aalto-yliopiston professori Sami Kaskea. Koska HIITin johtajan tehtävä on kokoaikainen, vapautetaan Petri (PM) samaksi ajaksi omasta professuuristaan, ja laitoksen johtajan (JP) suorittama työstävapautushaastattelu on siten paikallaan.

 

Aivorunoutta

Uusin kuukauden tutkimustulos –kolumni käsittelee aivorunoutta. Tutkijakoulutettava Jukka Toivanen kertoo aihepiirin taustasta ja uusista tuloksista – miten ihmiset ja koneet voivat olla luovia yhdessä?