Maisteriohjelmien kansainvälistyminen on toivottu haaste opiskelijalle ja laitokselle

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella saattavat puhaltaa uudet tuulet ensi syksystä lähtien, kun kahden kolmesta maisteriopintojen erikoistumislinjasta on suunniteltu muuttuvan englanninkielisiksi. Linjoilla algoritmit ja koneoppiminen sekä hajautetut järjestelmät on hyvät valmiudet tarjota opetuksensa tulevaisuudessa englanniksi. Ohjelmistojärjestelmien linja jatkaa opetustaan suomeksi.

Tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistuu vuosittain arviolta vain 60-70 opiskelijaa, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaa lähes puolet enemmän.

Koska kaikki suomalaiset eivät halua jatkaa opintojaan sen jälkeen, opetuksen kasainvälistymisellä houkutellaan maisteriopiskelijoita ulkomailta. Uudistuksen myötä heidän on helpompaa osallistua luennoille ja laskareihin yksinopiskelun sijaan.

Tarkoituksena ei ole hätistää suomalaisopiskelijoita kielimuurin vuoksi pois opintieltä. Laitos toivoo, että jatkossakin suurin osa opiskelijoista olisi edelleen suomalaisia. Tavoitteena voisi olla, että valmistuneista noin neljännes olisi ulkomaalaisia.

– Maisteriopiskelijoiden isompi määrä varmistaa, että voimme antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä tarjota mahdollistaa laajemman opetustarjonnan, kertoo uudistusta kannattunu laitoksen aiempi johtaja Hannu Toivonen.

Opiskelija sekä TKO-älyn opintovastaava Jesse Lankila pitää uudistusta hyvänä. Hän kannustaakin opiskelijoita kokeilemaan opintoja englanniksi.

– Voihan englanniksi opiskelu aiheuttaa toisille vaikeuksia. Jos on jostakin todella kiinnostunut, en usko kielen olevan ongelma. Tällä alalla termistö on pitkälti englanninkielistä ja viimeistään työelämässä joutuu kohtamaan ulkomaalaisia, mielestäni opiskelija saa arvokasta kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä ja ulkomaalaisten ihmisten kanssa.

Lankila uskoo opetuksen kehittyvän kielimuutoksen myötä entistä monipuolisemmaksi.

– Opettajia voi tulla muista maista ja saahan laitos lisää mainetta ulkomailla, jos opiskelijat valmistuvat meiltä.

Vaikka opetus muuttuu englanninkieliseksi, opiskelija voi osallistua suomenkielisiin erilliskuulusteluihin tästä eteenpäinkin. Uudistuksessa mukana ollut Pirjo Moen lupaa, että vuosittain tullaan järjestämään myös suomenkielisiä seminaareja. Se, järjestetäänkö laskareita myös suomeksi jää nähtäväksi.

Moenin mukaan kansainvälistyneet maisteriopinnot ovat kiinnostaneet, sillä hakemuksia on tullut aiempaa enemmän.

– Englanniksi opiskelu ja opettaminen on haaste, josta on varmasti hyötyä jokaiselle.

 

Teksti: Viivu Toikka

Luotu

22.02.2010 - 01:00

Luovaa laskentaa Helsingin Yliopistossa

Laskennallinen luovuus on melko uusi tietojenkäsittelyn tutkimusala. Tästä huolimatta sen ympärille on jo kehittynyt aktiivinen, kansainvälinen ryhmä akateemisia tutkijoita. Professori Hannu Toivosen luotsaama Helsingin Yliopiston Discovery-tutkimusryhmä on osa tätä kansainvälistä yhteisöä. Ryhmän kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat erityisesti kielellisen luovuuden metodit, kuten runojen koneellinen luominen, sana-assosiaatioiden tutkimus, huumori, sekä automaattinen tekstien yhteenveto. Tämän lisäksi ryhmä on tehnyt tutkimusta musiikin koneellisesta säveltämisestä, ihmisen ja koneen välisestä yhteisluovuudesta, sekä kuvallisten metaforien luomisesta.

Vapaamuotoiset sormieleet mobiilitunnistukseen

Kolmas Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee uusia tuloksia käyttäjien tunnistamisessa vapaamuotoisten sormieleiden avulla mobiililaitteilla. Tämä tutkimus julkaistaan tunnetussa ACM MobiSys -konferenssissa kesäkuussa 2014.

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi

Professori Maxime Crochemore vihittiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa 23. toukokuuta 2014.