Avointa maksutonta massiivista opiskelua

Ohjelmoinnin MOOC-logo

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa avointa verkkokurssia. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ensimmäinen MOOC lanseerattiin keväällä 2012. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua MOOCeihin joiden aihealueena on olio-ohjelmointi, peliohjelmointi sekä algoritmit.

Kun Stanfordin yliopiston avoin verkkokurssi tekoälystä syksyllä 2011 sai yli 160 000 osallistujaa kaikkialta maailmasta, MOOCeista tuli hetkessä yliopisto-opetuksen kuumin puheenaihe. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot kuten Stanford ja MIT lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen useamman kurssin voimin.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen (TKTL) MOOC-kurssien syntyhistoria poikkeaa yllä mainittujen tahojen kurssien synnystä. TKTL:n tarkoitus ei ollut kehittää verkkokursseja lainkaan. TKTL:llä alkoi keväällä 2010 opetuskokeilu, jossa alkupään ohjelmointikursseja muutettiin siten, että perinteisen luentokurssin sijaan opiskelijat pantiin koneen ääreen hommiin. Samalla heille tarjottiin riittävästi ohjausta kurssin ohjelmointitehtävien suorittamiseen siten, että tärkeimpänä oppimismenetelmänä olisi oma oivallus. Tätä uutta opetusmenetelmää ruvettiin kutsumaan tehostetun kisällioppimisen menetelmäksi (engl. Extreme Apprenticeship method).

Menetelmä perustuu siihen, että opiskelijat tekevät itsenäisesti vaikkakin ohjatusti paljon erilaisia tehtäviä. Aluksi näiden tehtävien tarkistaminen tehtiin manuaalisesti, eli ohjaaja tarkasti opiskelijan ruudulta toimiko opiskelijan ohjelma oikein. Koska ohjelmakoodia pystyy testaamaan automaattisesti, syksyllä 2011 rakennettiin tähän tarpeeseen tehtävien automaattinen testausjärjestelmä, TestMyCode (TMC).

Tehostettu kisällioppiminen yhdistettynä TMC:hen on nostanut TKTL:n ohjelmointikurssien opintomenestystä huomattavasti. Samalla tehtävien automaattinen tarkistaminen mahdollisti sen, ettei ollut mitään syytä mikseivät muutkin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat voisi osallistua kursseille. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä saadun tuen avulla kurssin infrastruktuuri saatiin sellaiselle tasolle, että ohjelmointikurssi pystyttiin tarjoamaan ensimmäistä kertaa avoimena kaikille halukkaille.

Samaan aikaan kun suunnittelimme ensimmäistä Ohjelmoinnin MOOCia syntyi ajatus siitä, että haluaisimme kurssin menestyksekkäästi suorittavat TKTL:lle opiskelemaan. Päädyimme siihen, että haastattelemme kurssin päätyttyä kaikki potentiaaliset hakijat, jotta varmistuisimme heidän osaamisestaan. Opinto-oikeuden mahdollistaminen sovittiin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa, ja ensimmäinen Ohjelmoinnin MOOC alkoi tammikuussa 2012.

Odotimme ensimmäiselle MOOC-kurssillemme noin kolmeakymmentä osallistujaa. Kurssin kuitenkin aloitti 417 osallistujaa, mikä oli järjestäjille suuri positiivinen yllätys. Heistä noin 50 haki opiskelupaikkaa MOOCin kautta, eli he sekä hakivat laitokselle, että suorittivat 12 viikkoa kestäneen kurssin. Tämän lisäksi moni lukiolainen, opiskelija ja työelämässä oleva suoritti kurssin loppukokeella osana opintojaan tai muuten vaan harrastuneisuuttaan. Kurssin vaatimustaso on huomattavan korkea, joten itsenäisen suorituksen tehneiden saavutus on kunnioitettava.

Tulemme jatkossakin tarjoamaan kursseja siten, että:

  • oppiminen perustuu opiskelijoiden aktiiviseen tekemiseen
  • ohjelmointi tapahtuu ammattimaisessa ohjelmointiympäristössä
  • kurssien järjestäminen liittyy suoraan oman opetuksemme kehittämiseen
  • kurssit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija, laitoksen henkilökunta ja alumnit: ota MOOC-kurssit puheeksi lähipiirissäsi tai laita tiedon kiertoon sosiaalisen median palveluissa kuten Facebook, LinkedIn tai Twitter.

MOOC-kurssin sivu:  mooc.fi  eli  mooc.cs.helsinki.fi

MOOC palkittiin Suomen eOppimiskeskuksen eEemeli 2012 -kilpailun "Parasta parasta" -sarjasssa jaetulla ensimmäisellä palkinnolla.

Luotu

11.01.2012 - 17:38

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.