Tutki, opeta ja harrasta sitä, mikä on kivaa

Laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteiseen HeCSE-tutkijankoulutusohjelmaan on vastikään valittu uusia jatko-opiskelijoita. Yksi nousevista nuorista tutkijoistamme on Antti Laaksonen.

Antti on valmistunut maisteriksi keväällä 2011. Köykäisiä teollisuuteen tehtäviä Scrum-graduja työkseen lukevien mieltä varmaankin lämmittää, että tämä opiskelija kirjoitti gradunsa aivan tietojenkäsittelytieteen ydinalueelta, säännöllisten lausekkeiden minimoinnista. Aihe oli Antin itsensä valitsema, koska se oli ”kiinnostava ja sopivan haastava”.

Perinteiseen akateemiseen tyyliin Antti on omien opintojensa ohessa myös toiminut laitoksella opettajana lempikursseillaan Ohjelmoinnin perusteet, Ohjelmoinnin jatkokurssi, Tietorakenteet ja Laskennan mallit. Opettaminen on sujunut vähintäänkin kohtuullisesti, sillä Antti palkittiin vuonna 2010 laitoksen arvostetulla nuorempien opettajien ”vuoden opettaja” –palkinnolla. Vaikka palkinto sinällään olikin Antille mieluinen yllätys, ei se kuitenkaan tunnu olleen aivan täydellinen yllätys, koska Antti kertoo nähneensä paljon vaivaa oman opettamisensa eteen.

FM-tutkinnon jälkeen oli vuorossa välittömästi jatko-opiskelu, koska Anttia kiinnostaa tutkimustyö ja mahdollisesti jopa ammattimainen sellainen. Hän on valinnut tutkimusaiheekseen musiikin automaattisen transkription, jossa digitaalisessa muodossa (esim. CD-levyllä) olevaa musiikkia muunnetaan symboliseen esitysmuotoon (kuten nuoteiksi). Toisin kuin yleensä, Antilla on vankan teoriapohjan (tietojenkäsittelytieteen lisäksi opintoja musiikkitieteessä) lisäksi aiheesta myös käytännön kokemusta ja näkemystä: hän soittaa sekä viulua että pianoa ja tekee sovituksia pienille kokoonpanoille.

Yhtenä kontribuutiona Antin tutkimustyössä on musiikin tyylilajin hyödyntäminen transkriptiossa. Toisin sanoen, kun tiedetään, mitä tiettyä tyylilajia musiikki on, sitä helpompaa on tuottaa sille oikea symbolinen esitysmuoto. Antti keskittyy tutkimuksessaan länsimaiseen taidemusiikkiin ja sen eri muotoihin, joihin esimerkiksi myös pop-musiikki lukeutuu. Lopultakin siis tullaan osoittamaan tieteellisesti se meidän kaikkien entisten nuorten tietämä fakta, että Jethro Tull, Procol Harum ja Johann Sebastian Bach ovat vain muunnelmia samasta ydinteemasta.

Antin väitöskirja valmistuu joskus nelivuotisen HeCSE-kauden 2012-2015 loppupuolella Esko Ukkosen ja Kjell Lemströmin ohjauksessa. Toistaiseksi Antti on perehtynyt aihealueen aiempaan tutkimustyöhön, ja päätoiminen tosi rypistys alkaa vuoden 2012 alussa. Antti aikoo jatko-opintojensa ohessa jatkaa myös hyväksi tunnustettua opetustaan laitoksella.

Harrastuksikseen Antti mainitsee musiikin ja ohjelmoinnin, eli täsmälleen samat asiat, joita hän tutkii ja opettaa. Kun en saanut Anttia myöntämään, etteivät työ ja harrastukset voi olla sama asia, jouduin turvautumaan Wikipediaan: ”Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, ei rahallinen palkkio. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen. Päämääränä on kuitenkin itsensä toteuttaminen. Joillakin kuitenkin harrastus ja työ ovat yhdessä, ja he ovat täysin tyytyväisiä tilanteeseen.” Joten täytynee tunnustaa, että Antti on osannut valita myös harrastukset oman mielensä mukaisiksi.

Kesällä 2011 lasten Linkki-ohjelmointileirillä ohjaajina toimivat Pekka Mikkola (vas.), Antti Laaksonen, Emilia Hjelm sekä Arto Vihavainen (ei kuvassa). Kuva: Hanna Mäenpää.

Teksti: Jukka Paakki

 

Luotu

18.12.2011 - 19:15

Kansainvälinen BOI 2016 -ohjelmointikilpailu toukokuussa tietojenkäsittelytieteen laitoksella

Itämeren maiden parhaat nuoret ohjelmoijat kokoontuvat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle toukokuussa Baltic Olympiad in Informatics 2016 -kilpailuun.

 

 

 

 

 

Baltic Olympiad in Informatics (BOI) on vuodesta 1995 järjestetty ohjelmointikilpailu, johon osallistuu joukkueita Itämeren ympäriltä. Tänä vuonna kilpailu järjestetään 11.-15.5.2016 Helsingissä. Kilpailupaikkana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos.

Ainutlaatuinen Helsingin yliopiston avoin ohjelmointikurssi alkaa jälleen 15.1.2016

Helsingin yliopiston avoin ohjelmoinnin verkkokurssi (MOOC) on alkamassa jo viidettä vuotta peräkkäin. Suositun kurssin voi tehdä huvin vuoksi, osana lukio- tai ammattikouluopintoja tai jopa yliopiston sisäänpääsykokeena.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää keväällä 2016 kaikille ilmaisen ohjelmointikurssin. Kurssin voi aloittaa vaikka ei olisi ennen kuullutkaan ohjelmoinnista - kaikki selitetään ja perustellaan juurta jaksaen. Ohjelmointia oppii kuitenkin vain ohjelmoimalla, jonka vuoksi  kannattaa varautua siihen, että omasta taustasta riippuen viikoittaista tekemistä on noin viidestä kahteenkymmeneen tuntia.

Sasu Tarkomasta tietojenkäsittelytieteen laitoksen uusi johtaja

Jukka Paakin ilmoitettua luopuvansa laitoksen johtajan tehtävästä 1.1.2016 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi, on laitoksen uudeksi johtajaksi toimikaudelle 1.1.2016 – 31.12.2017 valittu laitoksen professori Sasu Tarkoma. Tehtävään haki yhteensä 7 hakijaa, joista rehtori on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin esityksen mukaisesti päättänyt nimetä Tarkoman.

Laitoksen väki onnittelee Sasua ja toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässään! Tässä vaiheessa on hyvä esittää muutama kysymys tulevalle johtajalle.

Yliopiston Game of Nolife -joukkue voitti länsi-eurooppalaisen ohjelmointikilpailun opiskelijoille

Finaalissa Thaimaassa keväällä 2016 Helsingin yliopiston opiskelijoilla on vastassaan maailman parhaat joukkueet.

Helsingin yliopisto on voittanut yliopistojen välisen NWERC 2015 -ohjelmointikilpailun, joka pidettiin Linköpingissä vastikään. Siihen osallistui 95 joukkuetta läntisestä Euroopasta. Helsingin yliopiston Game of Nolife -joukkueen muodostivat tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelijat Tuukka Korhonen, Olli Hirviniemi ja Otte Heinävaara.