Tietojenkäsittelytieteeen laitoksella opiskelleet Mika Urtela ja Hannu Pajula toteuttavat piña coladan makuista unelmaansa Soul Aim Studios –peliyrityksessään. He kertovat alla tarinansa alun. Piña coladan osalta unelma ei ole vielä toteutunut, mutta yritystä pojilla riittää.

Alkuaskeleita pelinkehittäjän tiellä

Yksi yleisimmistä tietokoneiden parissa harrastavien, opiskelevien ja työskentelevien unelmista on oman pelin tekeminen. Vaikka työskentelemme nyt omassa pelistudiossa (Soul Aim Studios), oli lähtökohtamme varmasti samankaltainen kuin lukemattomilla muilla pelinkehittäjillä: halusimme toteuttaa tuon unelman omasta 'oikeasta' pelistä.

Olimme molemmat kiinnostuneet erilaisista peleistä, aina lautapeleistä digitaalisiin peleihin. Näistä lähtökohdista legendaarinen koodaaja (Mika Urtela) oli helposti ylipuhuttavissa toteuttamaan erästä omaperäistä peli-ideaa. Ajatuksena oli yhdistää Magic The Gatheringin tyylistä korttipelaamista Super Mariosta tuttuun tasohyppelyyn nykyaikaisella tekniikalla ja ulkoasulla. Prototyyppi pelistä valmistui nopeasti ja oli miellyttävä pelata, joskin vaikeasti lähestyttävä uudelle pelaajalle. Prototyypin jälkeen teimme useita  kuukausia tiivistä yhteistyötä käytettävyyden viimeistelyksi. Yritys oli hyvä, mutta lopputulos arvattavissa: liian suuri projekti - jäissä vielä tänäkin päivänä.

Tärkeimmät asiat opitaan kantapään kautta. Jos haluat tehdä unelmiesi pelin, älä tee sitä ensimmäisenä pelinäsi. Pelikehitykseen liittyy käytännössä paljon asioita, jotka eivät välttämättä tule esille harrastelijakehityksessä. Käyttöliittymien viimeistely intuitiivisiksi, valikoiden luominen vastaamaan nykyaikaisia odotuksia ja graafisten efektien sekä ulkoasun hiominen kaupallistettavaan kuntoon. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua näiden tavoitteiden vaatima koodin rakenteellinen uudistus. Kun kaikki tämä yllättäen romahtaa niskaan, on yleensä liian myöhäistä enää yksinkertaistaa peliä siten, että sen valmistuminen olisi realistista.

Tietojenkäsittelyn taitajalle tekemistä

Ideat ovat ilmaisia. Keskinkertainen pelisuunnittelija tuottaa 14 mahtavaa peli-ideaa viikossa. Ilman vankkaa ohjelmointitaitoa ja tuntemusta laskennan teoreettisemmasta puolesta yksikään noista ideoista tuskin näkee päivänvaloa, saati kukoistaa. Valtaosa tietojenkäsittelytieteen laitoksen perus- ja aineopintojen kursseista liittyy olennaisesti taitoihin, jotka mahdollistavat monimutkaisempien pelien kehittämisen.

Tietojenkäsittelytieteenlaitos ansaitsee erityiskiitoksen siitä, että aika ajoin järjestetään myös erityisesti pelien tuottamiseen liittyviä kursseja. Opiskelijoille tämä on tyypillisesti ainoa mahdollisuus tutustua pelituotannon maailmaan. Esimerkkeinä mainittakoon kurssit Pelit ja virtuaaliympäristöt, From Game Design to Prototype Workshop sekä AI for Games. 

Lapsi pajukorissa, pajukori virrassa

Saavutimme omalla pelinkehittämisen taipaleellamme pienen merkkipaalun, kun kahdessa kuukaudessa crunchattu Ninro (https://market.android.com/details?id=ninro.main) julkaistiin maaliskuun lopulla. Peli ei kehittäjiensä korkealle pumpatuista odotuksista huolimatta ole (vielä) myynyt kehitystiimiään paratiisisaarille nauttimaan loputtomasta piña coladasta ja trooppisen puun lehtiä heiluttavista neitokaisista. Se on kuitenkin osoittanut meille sellaisia virheitä ja ongelmia pelien kaupallistamisessa, joita emme aiemmin tulleet edes ajatelleeksi.

Periksi ei kuitenkaan anneta.

Mika Urtela & Hannu Pajula
(Soul Aim Studios)

Lisätietoja:

• mika.urtela@helsinki.fi (ylempi kuva)
• hannu.pajula@helsinki.fi (alempi kuva)
• http://soulaimstudios.com

Toimittaja: Hannu Toivonen