Tarina pienestä pelistudiosta

Ninro gameTietojenkäsittelytieteeen laitoksella opiskelleet Mika Urtela ja Hannu Pajula toteuttavat piña coladan makuista unelmaansa Soul Aim Studios –peliyrityksessään. He kertovat alla tarinansa alun. Piña coladan osalta unelma ei ole vielä toteutunut, mutta yritystä pojilla riittää.

Alkuaskeleita pelinkehittäjän tiellä

Yksi yleisimmistä tietokoneiden parissa harrastavien, opiskelevien ja työskentelevien unelmista on oman pelin tekeminen. Vaikka työskentelemme nyt omassa pelistudiossa (Soul Aim Studios), oli lähtökohtamme varmasti samankaltainen kuin lukemattomilla muilla pelinkehittäjillä: halusimme toteuttaa tuon unelman omasta 'oikeasta' pelistä.

Ninro-logo

Olimme molemmat kiinnostuneet erilaisista peleistä, aina lautapeleistä digitaalisiin peleihin. Näistä lähtökohdista legendaarinen koodaaja (Mika Urtela) oli helposti ylipuhuttavissa toteuttamaan erästä omaperäistä peli-ideaa. Ajatuksena oli yhdistää Magic The Gatheringin tyylistä korttipelaamista Super Mariosta tuttuun tasohyppelyyn nykyaikaisella tekniikalla ja ulkoasulla. Prototyyppi pelistä valmistui nopeasti ja oli miellyttävä pelata, joskin vaikeasti lähestyttävä uudelle pelaajalle. Prototyypin jälkeen teimme useita  kuukausia tiivistä yhteistyötä käytettävyyden viimeistelyksi. Yritys oli hyvä, mutta lopputulos arvattavissa: liian suuri projekti - jäissä vielä tänäkin päivänä.

Tärkeimmät asiat opitaan kantapään kautta. Jos haluat tehdä unelmiesi pelin, älä tee sitä ensimmäisenä pelinäsi. Pelikehitykseen liittyy käytännössä paljon asioita, jotka eivät välttämättä tule esille harrastelijakehityksessä. Käyttöliittymien viimeistely intuitiivisiksi, valikoiden luominen vastaamaan nykyaikaisia odotuksia ja graafisten efektien sekä ulkoasun hiominen kaupallistettavaan kuntoon. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua näiden tavoitteiden vaatima koodin rakenteellinen uudistus. Kun kaikki tämä yllättäen romahtaa niskaan, on yleensä liian myöhäistä enää yksinkertaistaa peliä siten, että sen valmistuminen olisi realistista.

Mika UrtelaTietojenkäsittelyn taitajalle tekemistä

Ideat ovat ilmaisia. Keskinkertainen pelisuunnittelija tuottaa 14 mahtavaa peli-ideaa viikossa. Ilman vankkaa ohjelmointitaitoa ja tuntemusta laskennan teoreettisemmasta puolesta yksikään noista ideoista tuskin näkee päivänvaloa, saati kukoistaa. Valtaosa tietojenkäsittelytieteen laitoksen perus- ja aineopintojen kursseista liittyy olennaisesti taitoihin, jotka mahdollistavat monimutkaisempien pelien kehittämisen.

Tietojenkäsittelytieteenlaitos ansaitsee erityiskiitoksen siitä, että aika ajoin järjestetään myös erityisesti pelien tuottamiseen liittyviä kursseja. Opiskelijoille tämä on tyypillisesti ainoa mahdollisuus tutustua pelituotannon maailmaan. Esimerkkeinä mainittakoon kurssit Pelit ja virtuaaliympäristöt, From Game Design to Prototype Workshop sekä AI for Games. 

Hannu PajulaLapsi pajukorissa, pajukori virrassa

Saavutimme omalla pelinkehittämisen taipaleellamme pienen merkkipaalun, kun kahdessa kuukaudessa crunchattu Ninro (https://market.android.com/details?id=ninro.main) julkaistiin maaliskuun lopulla. Peli ei kehittäjiensä korkealle pumpatuista odotuksista huolimatta ole (vielä) myynyt kehitystiimiään paratiisisaarille nauttimaan loputtomasta piña coladasta ja trooppisen puun lehtiä heiluttavista neitokaisista. Se on kuitenkin osoittanut meille sellaisia virheitä ja ongelmia pelien kaupallistamisessa, joita emme aiemmin tulleet edes ajatelleeksi.

Periksi ei kuitenkaan anneta.

Mika Urtela & Hannu Pajula
(Soul Aim Studios)

 

Lisätietoja:

 

Toimittaja: Hannu Toivonen

Luotu

10.06.2011 - 09:51

Kjell Lemström laitoksen uudeksi opintoesimieheksi

Jaakko Kurhilan lähdettyä Avoimen yliopiston johtajaksi on laitokselle haettu uutta opintoesimiehenä toimivaa yliopistonlehtoria pikaisella aikataululla. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 28 kappaletta, joista esikarsinnan, arviointien, haastattelujen ja laitosneuvostokäsittelyn jälkeen tehtävään valittiin Kjell Lemström (KL). Hän on aloittanut laitoksen opintoesimiehenä 2.3.2015, joten laitoksen johtajan (JP) suorittama työhöntulohaastattelu oli paikallaan heti samalla viikolla.

Kjell ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa laitoksen palveluksessa. Hän on mm. väitellyt vuonna 2000 aiheesta ”String Matching Techniques for Music Retrieval” ja toiminut sekä sitä ennen että sen jälkeen lukuisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, kunnes siirtyi (onneksi vain) tilapäisesti Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2011.

MOOC-kurssi käynnissä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi taas kevään pääsykoe-MOOCin, joka on kaikille ilmainen verkossa toimiva ohjelmointikurssi. Kurssia on järjestetty vuosittain keväästä 2012, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tarjotuilla verkkokursseilla ohjelmointia on harjoitellut jo yli 10000 osallistujaa. Ohjelmointia opettavia ohjelmointitehtäviä on tänä aikana tehty jo yli miljoona.

Kurssin kautta voi saada tutkinnonsuoritusoikeuden tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Ensisijainen edellytys on tehtävien palautusaikataulujen noudattaminen. 

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.