Kylmäkujaa konesaliin

Torstaina 10.3.2011 asensimme TKTL:n ja HIIT:n yhteiseen Exactumin konesaliin nk. kylmäkujan (eng. Cold Aisle Containment). Kyseessä on läpinäkyvästä PE-muovista, ilmastointiputkista ja aimo annoksesta ilmastointiteippiä koostuva kotikutoinen viritys, joka vähentää konesalin jäähdytystarvetta tehokkaasti. Ilmatiivis muovi estää nimittäin palvelimien tulo- ja poistoilmaa sekoittumasta keskenään.

Jälkeen: http://www.youtube.com/watch?v=jZIuJIVYsDs
Ennen:   http://www.youtube.com/watch?v=ufb0PkCal2k

Kuvasin videon tilanteesta ennen muutosta ja sen jälkeen: Videosta saattaa tulkita, että konesalimme alkaa muistuttaa 90-luvulla suosittuja olleita kuplamaisia biosfäärejä. Läpinäkyvä muovi on nimittäin siitä kiitollinen rakennusmateriaali, että se pullistuu ulospäin ylipaineen myötä. Ylläpitäjämme voivat nyt säätää vakioilmastointikoneiden (VIK) jäähdytystehon tarkkailemalla muovin pinta-alaa. Näin toimien VIK:t tuottavat juuri niin paljon kylmää ilmaa kuin mitä palvelimet tarvitsevat.

Ennen muovikuplien asennusta konesalin VIK:t kävivät kaikki tehonupit käännettyinä kaakkoon. VIK:t puskivat lattian alle noin 15-asteista (C) tuloilmaa, joka palvelimiin osuessaan oli ilmavirtojen sekoittumisen ansiosta enää 19-21-asteista. Kolme tuntia kestäneen urakkamme loppuvaiheessa tilanne muuttui tuntuvasti, sillä poistoilman kierto tehostui, mikä teki salissa työskentelystä paljon inhimillisempää.

Koneiden tuloilma oli vielä eilen noin 20-asteista, mutta jäähdytystehoa tarvitaan nyt paljon vähemmän. Pystyimme sulkemaan yhden VIK:eistä kokonaan ja säätämään kaksi muuta seitsemän astetta lämpimämmälle teholle. Kahden viimeisen koneen säätämiseen tarvitaan erikoistyökaluja, joita odotellaan yhä. Ilmastoinnin säätäminen jatkuu, sillä tavoitteena on 22-asteinen tuloilma ja vielä toisenkin VIK:n sammuttaminen.

Koneita kylmään

Konesalin optimoinnin lisäksi olemme ajaneet (muita) palvelimia ulkoilmalla helmikuusta 2010 lähtien. Tällä hetkellä Exactumin kattoterassille on sijoitettu 26U korkea räkki, joka on suojattu vedeltä ja lumelta eräänlaisen kennon sisään. Vilkkuvia valoja voi ihailla yöaikaan Exactum-kameran kuvista:

Läheltä: http://www.cs.helsinki.fi/u/tkt_cam/exactum_terrace.jpg
Kaukaa:  http://www.cs.helsinki.fi/u/tkt_cam/exactum.jpg

Palvelimien tilannetta tarkkaillaan jatkuvasti, ja ne osallistuvat mm. Folding@home -laskentaan. Lisäksi kuka tahansa voi kysellä laitteiden sisäisiä lämpötilatietoja palvelimien tarkkailemasta Twitter-syötteestä. Twitter on jatkuvassa Beta-vaiheessa, joten lisääkin ominaisuuksia on tulossa:

Twitter:      http://twitter.com/HelsinkiChamber
Folding@home: http://fah-web.stanford.edu/cgi-bin/main.py?qtype=teampage&teamnum=200947

Palvelimien tuloilmaa ei suodateta mitenkään. Yleisin kysymys toiminnasta on, etteikö palvelimiin tiivistyvä vesi vahingoita niitä. Tiivistyminen toimii kuitenkin päinvastoin, sillä laitteet ovat ilmajäähdytteisiä, ja siten aina ympäröivää ilmaa lämpimämpiä. Seuraavaksi yleisin kysymys on, ettemmekö voisi rakentaa saunaa tietokoneiden poistoilmalla. Tähän kysymykseen palaamme vielä lähiaikoina.

Jos mielenkiintosi heräsi, näistä ja muista projekteista on tarjolla lisätietoa, torstaina 17.3.2011 järjestettävän "Tiedettä parhaassa seuraassa" -tapahtuman demo-osion aikana klo 17:30-20:00.

 

- Tutkija Mikko Pervilä

Voit myös seurata tutkimusblogiamme, joka löytyy osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/pervila/.

Luotu

16.03.2011 - 13:17

Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Petteri Timonen palkittiin tiedekilpailussa Yhdysvalloissa

Petteri Timonen, 19, on sijoittunut toiseksi omassa sarjassaan Intel International Science and Engineering Fair (ISEF) -tapahtumassa Phoenixissa, Arizonassa.

 

Tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Petteri Timonen palkittiin perjantaina 13.5. Arizonassa 1500 Yhdysvaltain dollarin eli noin 1330 euron arvoisella stipendillä Systems Software -kategoriassa Intel ISEF -tiedekilpailussa.

Timosen kilpailutyö on SPR:n Veripalvelulle kehitetty ohjelmistotyökalu, jolla liikkuvat verenkeräystilaisuudet eri puolilla maata saadaan suoritettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Timonen toteutti työnsä yhteistyössä Veripalvelun kanssa.

Työ on saanut laajemminkin kansainvälistä huomiota, sillä vastaava työkalua ei tiettävästi ole kehitetty muualla. Timonen on käynyt sähköpostikeskusteluja myös Yhdysvaltain Punaisen Ristin kanssa.

Renewed Carat App Gives a Smart Boost to Battery

 
The Carat Project Team at the University of Helsinki, Department of Computer Science, has published a new version of the popular mobile energy-awareness application.

After launch in June 2012, Carat has helped over 850,000 users, of which 41 per cent have been Android and 59 per cent iOS users, respectively. The new user interface follows modern application design guidelines and presents battery information in a more intuitive and easy to use manner.

- In addition to the new user interface, we have increased the accuracy of the energy saving recommendations of Carat, says Professor Sasu Tarkoma, the leader of this research done at the university.

The user interface features the number of energy intensive applications (Hogs), energy anomalies (Bugs) and user recommendations (Actions) at a glance on the main screen as well as global energy statistics for the device community.

Lainaa vain? - väitös musiikkiesitysten lainakappaleiden tunnistamisesta

Miksi musiikkiesitysten lainakappaleiden automaattinen tunnistaminen on niin vaikeaa kuin se on, kysyy Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä Teppo E.Ahonen.

Lainakappeleiksi kutsutaan musiikkiesityksiä, jotka ovat eri esittäjän tekemiä uusia tulkintoja kappaleen alkuperäisen esittäjän tekemästä versiosta. Lainakappaleet voivat olla hyvinkin samanlaisia alkuperäisversioiden kanssa, ja joskus versioilla on vain nimellisesti yhtäläisyyksiä.

Ihmisille lainakappaleiden tunnistaminen on yleensä helppoa, jos alkuperäisesitys on tuttu.

- Lainakappaleiden automaattinen, algoritmeihin perustuva tunnistaminen, on kuitenkin huomattavan haastava ongelma, eikä täysin tyydyttäviä ratkaisuja ole vielä esitetty, sanoo Teppo E. Ahonen, joka katsoo, että ongelman ratkaisulla olisi tutkimuksellisesti ja kaupallisesti potentiaalisia sovelluskohteita; sellainen olisi esimerkiksi plagioinnin automaattinen tunnistaminen.

Hae opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle! Yhteishaku 16.3.-6.4.2016

Hae opiskelijaksi mm. huippulaatuisista kandiohjelmista palkitulle tietojenkäsittelytieteen laitokselle! 
 
Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinnossa opitaan niitä taitoja, joilla vaikutetaan tulevaisuudessa sekä työelämässä että tieteen tekemisessä. Tutkinnon pääpaino on ohjelmoinnissa ja ohjelmistojen kehittämisessä nykyaikaisilla menetelmillä, mutta tutkintoon sisältyy myös muita tulevaisuuden kannalta tärkeitä alueita, kuten tietoliikennettä, tekoälyä ja tietoturvaa sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.